TV-Opas

Tulkintakiista uhkaa lopettaa satojen talousrikosjuttujen oikeuskäsittelyn

Satojen talousrikosjuttujen oikeuskäsittely uhkaa päättyä kuin seinään. Ongelma koskee nimenomaan veropetoksia ja törkeitä veropetoksia. Kyse on kaksoisrangaistavuuden kieltämisestä, jossa eduskunnan perustuslakivaliokunta on ottanut tiukan kannan. Korkein oikeus puolestaan on tulkinnasta ihmeissään, koska se on tulkinnut lakia eri tavalla.

Jutussa on kyse "ne bis in idem" -fraasista. Se tarkoittaa, ettei samasta asiasta voi rangaista kahdesti.

Käytännössä kaikki esimerkiksi kansalaisten veropetosepäilyt paljastuvat verottajan tarkastuksissa. Verottaja laittaa liikkeelle veronkorotuksen ja tekee usein ilmoituksen poliisille. Veronkorotus on tietyin edellytyksin rangaistusluonteinen seuraamus, kuten myös rikostuomio.

– Ongelman aiheuttaa se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön kautta hallintomenettelyssä annettuja sanktioita voidaan pitää rikosoikeudellisina rangaistuksina siinä mielessä että rikosprosessi estyy, Helsingin yliopiston Vaasan yksikön oikeustieteen professori Mikko Vuorenpää sanoo.

EIT:n mukaan samasta asiasta ei saa siis rangaista kahdesti.

Tähän saakka korkein oikeus on hyväksynyt tämän rinnakkaismenettelyn. KKO on tulkinnut kiellettyä kaksoisrangaistavuutta siten, että rikosjuttua ei voi laittaa vireille, jos veronkorotusasiassa on annettu lopulliseksi tullut ratkaisu.

Viime keväänä perustuslakivaliokunta kuitenkin antoi tiukemman tulkinnan, jonka mukaan veronkorotusprosessin lopulliseksi tuleminen tarkoittaa, että vireillä oleva rikosjuttu pitää lopettaa. Lausunnon mukaan "kaksoisrangaistavuuden kiellon ei voida katsoa koskevan vain puhtaasti peräkkäisiä menettelyjä, vaan myös samanaikaisesti vireillä olevia menettelyjä".

Edelleen lausunnossa todetaan, että ne bis in idem -säännön noudattamisen kannalta on kuitenkin valiokunnan mielestä perusteltua, että lainvoimaisen, lopulliseksi jääneen seuraamusmaksun tulee estää samaa tekoa koskevan rikossyytteen tuomioistuinkäsittelyn käynnistyminen tai keskeyttää se.

Useimmiten rikosjuttujen käsittely kestää pidempään kuin veronkorotusten lopulliseksi tuleminen.

– Korkeimman oikeuden linja siis mahdollistaa kahteen kertaan rankaisemisen. Perustuslakivaliokunnan tulkinta estää kahteen kertaan rankaisemisen verojen välttelystä, Vuorenpää toteaa.

KKO ihmeissään

Korkeimmassa oikeudessa ollaan nyt ihmeissään perustuslakivaliokunnan tulkinnasta ja siitä miksi siitä ei kerrottu oikeuslaitokselle. KKO:n presidentti Pauliine Koskelo lähetti tällä viikolla perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskiselle tiukkasävyisen kirjeen.

– Näissä olosuhteissa - tulevia ratkaisuja sinänsä ennakoimatta - on selvää, että niin esitutkinnassa, syyteharkinnassa kuin tuomioistuimissakin on käsiteltävänä huomattavan suuri määrä esimerkiksi sellaisia verorikosasioita, joissa perustuslakivaliokunnan lausunnossa omaksuttu kansallisen perustuslain tulkinta on otettava huomioon.

– Kun monissa vireillä olevissa asioissa ne bis in idem -kiellon tulkinnalla voi olla ratkaiseva merkitys sen kannalta, voidaanko syyte tutkia, ja kun perustuslakivaliokunnan ilmaiseman kannan noudattaminen vaikuttaisi epäillyn/syytetyn eduksi, pidän valitettavana, että tieto perustuslakivaliokunnan näkemyksestä on saavuttanut oikeuslaitoksen vasta näin viiveellä ja yhteensattumien kautta, Koskelo kirjoitti.

Valiokunta antoi lausuntonsa käsitellessään lakia ulkomaalaislain ja työsopimuslain muuttamisesta.

Presidentti ei halunnut tarkemmin kommentoida tilannetta, koska KKO joutuu nyt miettimään soveltaako se omaan tulkintaansa vai siirtyykö se valiokunnan tiukemmalle linjalle.

– Olen huolehtinut siitä, että korkein oikeus ryhtyy heti käsittelemään erästä törkeää veropetosta koskevaa valitusasiaa, jonka yhteydessä syytteen tutkimisen edellytyksiä voidaan arvioida myös perustuslakivaliokunnan esittämän kansallisen perustuslain tulkinnan valossa, Koskelo toteaa kirjeessä.

Satoja juttuja vaakalaudalla

Professori Vuorenpäällä on tilanteeseen selkeä kanta.

– Tuomioistuinten pitäisi jättää veropetossyyte käsittelemättä, jos noudatetaan tätä perustuslakivaliokunnan tulkintaa.

Tämä tarkoittaisi arviolta satojen veropetosjuttujen kaatumista. Veronkorotusten jälkeen niitä ei siis voitaisi enää käsitellä oikeudessa.

Valtiovarainministeriössä on valmisteltu uutta lakia, jonka tarkoituksena on selkeyttää tilanne tulevien tilanteiden osalta. Ehdotuksen mukaan verottaja ei voisi enää laittaa vireille veronkorotusta ja tehdä rikosilmoitusta, vaan sen pitäisi valita jompikumpi kaista.

Ehdotuksen luonnoksen mukaan sitä ei kuitenkaan voida soveltaa takautuvasti. Näin ollen korkeimman oikeuden kanta ne bis in idem -kieltoon ratkaisee satojen vireillä olevien veropetosjuttujen kohtalon.

Vuorenpää pohtii, että KKO:n nykyinen linja saattaisi johtaa siihen, että mahdollisen myöhemmän ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun jälkeen veropetostuomioita tulisi purettaviksi, jos ne katsotaan virheellisiksi.

– Tämä ne bis in idem -pulma ei koske vain suhdetta veropetos-veronkorotus, sillä Suomi on sanktioluonteisten hallinnollisten sanktioiden luvattu maa, minkä vuoksi vähän kaikilla elämänalueilla saattaa nyt sanottu ongelma pulpahtaa pintaan, professori lausuu.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.