Tuntematon pyytää rahaa sähköpostitse - kuulostaako tutulta?

Yhä useammat suomalaiset ovat joutuneet nettihuijausten kohteeksi.

– Periaatteessa nettihuijauksissa tavoitteena on aina raha. Aina kun henkilö, jota et oikeasti tunne tai ole tavannut, pyytää rahaa, kannattaa olla hyvin varovainen, vanhempi rikoskonstaapeli Teemu Hokkanen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen it-rikosyksiköstä kertoo.

Viimeksi tänään Sonera ilmoitti, että heidän nimissään oli lähetelty sähköpostiviestiä, joiden tarkoituksena oli kalastella asiakkaiden luottokorttitietoja.

– Myös jos tuotteita, esimerkiksi matkapuhelimia tai läppäreitä, saa kolmasosalla Suomen markkinahinnoista, kannattaa olla epäluuloinen, Hokkanen lisää.

Julkisuudessa esillä on ollut myös tapauksia, jossa erityisesti keski-ikäisiä naisia on yritetty vedättää. Esiinnytään esimerkiksi öljynporauslautalla työskentelevänä tai sotilaana, jonka jälkeen pehmitetään uhria muutamia viikkoja.

– Sen jälkeen tapahtuu jotain yllättävää, kuten henkilön lapsi jää auton alle, ja mies tarvitsee äkkiä rahaa hoitokuluihin. Jos uhri maksaa, niin sama rata jatkuu ja summat nousevat. Näiden huijausten kanssa uhreilta lähtenyt jopa kymmeniä tuhansia euroja, nettipoliisina tunnettu Helsingin poliisin ylikonstaapeli Marko Forss kertoo.

Hokkasen mukaan yleistystä nettihuijausten kohteeksi joutuneiden iästä ei kuitenkaan voi tehdä.

– Yllättävän laajasti eri ikäryhmiä ja sukupuolia, ihan parikymppisetkin ovat joutuneet huijatuksi. Tietysti auttaa, jos on enemmän netin kanssa tekemisissä ja omaa korkeampaa lähdekritiikkiä.

Googleta, googleta, googleta

Forss kertoo tuoreimmasta tapauksesta, jossa äiti ei meinannut millään uskoa aikuista tytärtään, joka vakuutti äitiin yhteyttä ottaneen "sotilaan" olevan huijari.

– Tytär sai kuitenkin ylipuhuttua äidin niin, ettei lähettänyt rahaa. Monesti huijareilla on myös lähettää väärennettyjä passeja tai muita asiakirjoja tekaistujen tarinoidensa tueksi.

Hokkanen kehottaa ottamaan selvää sähköpostin tai Facebookissa viestin lähettäneestä henkilöstä.

– Viestin lähettäjän nimeä kannattaa hakea hakukoneilla. Jos on lähetelty kuvia, Googlella on hyvä työkalu, joka kertoo miltä sivulta kyseinen kuva on napattu.

Hokkasen mukaan jokaisen netissä toimivan kannattaa pitää mielessä karu totuus:

– Jos se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se usein sitä myös on.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.