Työryhmä: Hämärät juristit pois oikeussalista - tilalle lupalakimiehet

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäyntiavustajien toiminta tehdään luvanvaraiseksi.

Ehdotuksen mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana voisi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli lupalakimies. Lupaan sisältyisi valvonta ja se voitaisiin myös peruuttaa.

- Ongelmaksi on koettu esimerkiksi se silloin tällöin ilmenevä seikka, että jos asianajaja toiminnassaan tekemien rikkeiden vuoksi erotetaan asianajajaliitosta, hän on siitä huolimatta voinut jatkaa samaa toimintaa muuttamalla toimistonsa seinälle kyltin lakiasiantoimisto, sanoo työryhmän puheenjohtaja, oikeusneuvos Hannu Rajalahti .

Kaikkia rikos- ja riita-asioita tuomioistuimissa hoitavia lakimiehiä koskisivat ammattieettiset velvoitteet ja heidän toimintaansa myös valvottaisiin nykyistä tehokkaammin. Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusvaatimuksia arvioinut ryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.).

Brax ilmoitti alustavan tutustumisen perusteella kannattavansa ehdotusta.

Asianajajaliitto kertoo myös kannattavansa työryhmän esittämiä tiukennuksia oikeudenkäyntiavustajien valvontaan. Suomen Lakimiesliitto ilmoitti "tervehtivänsä ilolla" suunnitelmia saada kaikki oikeudessa esiintyvät lakimiehet yhtenäisen valvonnan piiriin.

Valvontaa lisätään

Työryhmän mukaan uudistuksen tavoitteena on parantaa asianajon laatua oikeudenkäynneissä ja mahdollistaa puuttuminen epäasianmukaiseen menettelyyn. Ehdotukset parantaisivat oikeusturvaa. Ne myös osaltaan helpottaisivat tuomioistuinten ja syyttäjien työtä sekä tekisivät oikeudenkäynneistä aiempaa sujuvampia ja joutuisampia.

Nykyisin tuomioistuimissa asioi arviolta 700 lakimiestä, joita eivät koske hyvää asianajajatapaa koskevat suositukset ja jotka eivät ole Suomen Asianajajaliiton ja oikeuskanslerin valvonnan piirissä. Asianajajia ja julkisia oikeusavustajia on noin 2 000. Lisäksi asianajajat vastaavat heidän toimistoissaan työskentelevien, oikeudenkäyntiasioita hoitavien lakimiesten valvonnasta. Tällaisia avustavia lakimiehiä on nelisensataa.

Työryhmä ehdottaa lupajärjestelmän ulottamista myös hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäviin lastensuojeluasioihin, joissa oikeusturvavaatimukset ovat korostuneita.

Yritysjuristit luvan ulkopuolelle

Lupaa ei kuitenkaan tarvittaisi, jos asiamies tai avustaja on työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen. Myös riidattomia velkomisasioita voisivat edelleen hoitaa muut kuin lakimiehet. Sen sijaan lähisukulaiset eivät enää saisi ilman lupaa toimia asiamiehinä tai avustajina oikeudessa.

Asianosaiset saisivat edelleen ajaa itse asioitaan tuomioistuimissa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Työryhmä ehdottaa, että lainoppineen avustajan käyttö olisi pakollista, kun korkeimmalta oikeudelta haetaan tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen purkamista. Käytännössä nämä hakemukset menestyvät harvoin ja ne edellyttävät erityistä juridista asiantuntemusta.

Luvan edellytyksenä vuoden kokemus

Oikeudenkäyntiasiamiesten ja –avustajien kelpoisuusehtoja tiukennettaisiin jonkin verran edellyttämällä heiltä oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi käytännön kokemusta tai asianajajatutkinnon suorittamista. Ehdotuksen mukaan vähintään vuoden työkokemus olisi riittävä.

Luvan myöntäisi riippumaton oikeudenkäyntiavustajalautakunta, jossa olisi neljä tuomioistuimia sekä oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavaa jäsentä. Lautakunnan ratkaisuun saisi hakea muutosta tuomioistuimelta. Nykyisin avustajan kelpoisuuden arvioi kussakin tapauksessa erikseen asiaa käsittelevä tuomioistuin.

Ehdotuksen mukaan lupaa olisi haettava kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Asianajajaliitto valvoisi myös lupalakimiehiä

Uutta on, että myös luvan saaneiden asiamiesten ja avustajien olisi noudatettava hyvän asianajajatavan keskeisiä velvoitteita. Heidän toimintaansa valvoisi oikeuskanslerin lisäksi Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta. Lautakunnan riippumattomuutta korostettaisiin ja siihen tulisi myös luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien edustus. Kuten nykyisinkin, toiminta rahoitettaisiin valvottavilta perittävillä maksuilla.

Valvonta perustuisi pääasiassa tehtyihin kanteluihin, mutta myös tuomioistuimet voisivat tehdä ilmoituksen avustajan velvollisuuksien vastaisesta menettelystä. Nykyisin tuomioistuin voi puuttua vain räikeimpiin tapauksiin määräämällä avustajalle esiintymiskiellon. Näitä ei rekisteröidä oikeuksissa lainkaan.

Valvontalautakunta voisi määrätä kurinpidollisina seuraamuksina huomautuksen, varoituksen tai enintään 15 000 euron seuraamusmaksun. Vakavimmista rikkeistä voisi seurata luvan peruuttaminen. Siitä päättäisi oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Kurinpitoratkaisuista saisi hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta.

Asianajajaliitosta erotetulle tai lupansa menettäneelle voitaisiin myöntää uusi lupa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Nykyisin ongelmana on, ettei epäasianmukaisesti toimivan oikeudenkäyntiavustajan toimintaa voida lopettaa. Myös Asianajajaliitosta erotettu lakimies voi jatkaa oikeudenkäyntiavustajana, kunhan ei enää käytä asianajajan ammattinimikettä.

(MTV3)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.