Ulkoministeriön riita maksaa veronmaksajille 565 euroa päivässä

Ulkoministeriö on sotkeentunut kiinalaisen yrityksen kanssa pitkään riitaan, joka maksaa suomalaisille veronmaksajille joka päivä 565 euroa. Kun pohjalla on noin erilaisia korvauksia noin puoli miljoonaa ja viidensadan päiväkorvaus on juossut lokakuusta 2008, kokonaissumma on noussut jo yli miljoonan euron.

Riidan kohde on pieleen mennyt Suomen Pekingin suurlähetystön peruskorjaus. Saneeraus tuli maksamaan huomattavasti yli suunnitellun, eikä loppusumma ole vieläkään selvillä.

Tuorein päätös jutussa tuli Helsingin käräjäoikeudesta juhannuksen alla. Siinä oikeus totesi, että ulkoministeriön olisi syytä maksaa kiinalaisen välitystuomioistuimen puolitoista vuotta sitten antaman päätöksen mukaan.

Ministeriö sen sijaan väittää, että alkuperäisen riidan Kiinassa ratkaisseet kolme välimiestuomaria olivat puolueellisia eikä välimieskäsittely ollut oikeudenmukainen.Ulkoministeriö yritti saada välimiestuomion kumottua Helsingin käräjäoikeudessa.

Ministeriö hävisi jutun paitsi kiinalaisten välimiesten käsittelyssä niin myös Helsingissä.

UM: "Remontin jälki luvattoman heikkoa"

Riita juontuu vuoteen 2008 ja Pekingin suurlähetystön saneeraukseen. Suomalaisten mukaan remontin jälki oli luvattoman heikkoa ja miljoonakorjaus jouduttiin teettämään uudestaan.

Suomi tunnusti Kiinan 1950 ja osti talon 2005

Suomi oli ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita ja sen kanssa diplomaattiset suhteet solmineita länsimaita. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13.1. 1950 ja diplomaattiset suhteet solmittiin 28.10.1950.

Suomen suurlähetystö Pekingissä avattiin vuonna 1952. Suomi vuokrasi Pekingin keskustassa sijaitsevan suurlähetystön virka-asuntokiinteistön heti kun rakennus valmistui vuonna 1957.

Vuonna 2005 Suomi osti 7,4 miljoonalla dollarilla Pekingin suurlähetystön virka-asuntokiinteistön rakennukset ja tontin 70 vuodeksi. Virka-asuntokiinteistön tontin pinta-ala on 6 154 neliömetriä ja päärakennuksen 1 892.

Ulkoministeriön mukaan Kiina oli vuonna 2011 Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani. Kaupan arvo ylsi noin seitsemään miljardiin euroon.

Riidanalaisessa peruskorjauksessa rakennuttajana oli kiinalainen Ideal Design & Construction -niminen yhtiö Pekingistä. Ministeriö kieltäytyi maksamaan satojentuhansien eurojen suuruista loppulaskua.

Ylen uutiset kertoi oikeusjutun alkuvaiheista Pekingissä huhtikuussa 2009 näin: "Suurlähettiläs Antti Kuosmasen mukaan pieleen menneen remontin puutelista on pitkä, alkaen kupruilevista parketeista ja halkeilleista kylpyhuonekaakeleista aina pettäneeseen ilmastointijärjestelmään ja putkistoon. Virheiden vuoksi osa suurlähetystön arvokkaasta antiikkikokoelmasta pääsi homehtumaan."

Ulkoministeriö oli urakkasopimuksessa sopinut, että mahdolliset riidat ratkaistaan Kiinan kansainvälisen talouden ja kaupan välityskomission - eli niin sanotun CIETAC:n - sääntöjen mukaisesti muodostetun välimiesoikeuden kokoonpanossa.

Menettely on samanlainen kuin välimiesjutut Suomessa keskuskauppakamarin johdolla. Kuten Suomessa, niin myös Kiinassa CIETAC:n sääntöjen mukaan osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa välimiestuomioistuimen kokoonpanoon.

Välimiehet: "Korvauksia"

Vuodenvaihteessa 2010-11 välimiesoikeus määräsi ulkoministeriön maksamaan yritykselle korvauksia. Urakasta oli maksamatta noin kolmesataatuhatta euroa ja erilaisista muutos- ja lisätöistä noin satatuhatta.

Välimiestuomiossa Suomi määrättiin maksamaan myös sopimusrikkomuksesta korvauksia noin 80000 euroa ja lisäksi 565 euroa per päivä lokakuusta 2008 alkaen, kunnes korvaukset on maksettu. Näitä päiväkorvauksia on kertynyt tähän mennessä nyt noin 1300 päivässä noin 750000 euroa. Päälle tuli lisäksi oikeudenkäyntikuluja ja välimieskuluja yhteensä noin 25000 euroa.

Ulkoministeriö ei suostunut maksamaan mitään ja kiinalaisyhtiö toi jutun Helsingin käräjäoikeuteen. Siellä se vaati käräjäoikeutta tunnustamaan välimiestuomion.

Ulkoministeriö: "Puolueellinen"

Ulkoministeriön mukaan kolmen kiinalaisen välimiehen muodostama välimiesoikeus oli menetellyt puolueellisesti ja myös rajoitti ministeriön mahdollisuutta esittää todistelua. Ministeriön mukaan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei toteutunut ja koko välimiestuomio olisi pitänyt hylätä Helsingissä.

UM:n mukaan välimiehet antoivat rakennusyhtiölle neuvoja siitä miten ministeriön vaatimuksiin, vastakanteeseen, kiistämiseen ja todisteluun piti vastata. Ministeriön mukaan se ei saanut esittää omia kysymyksiä, eikä kirjallista todistelua.

Ministeriön mukaan sen valokuvat oli evätty sillä perusteella, että ne oli otettu rakennusyhtiön jo poistuttua työmaalta ja kun ministeriö oli muuttanut tiloihin takaisin. Ministeriö arvosteli vahvasti sitä, että välimiehet eivät olleet hyväksyneet kuvia. Välimiesten mukaan kuvaustilanne ei ollut oikeudenmukainen.

Käräjäoikeus pyysi rakennusyritykseltä kannan ulkoministeriön väitteisiin. Kiinalaisyritys piti väitteitä perusteettomina.

Laki mahdollistaa hylkäämisen

Suomi on hyväksynyt 1958 tehdyn ns. New Yorkin sopimuksen ulkomaisten välitystuomioistuinten antamien tuomioiden hyväksymisestä.Suomen lain mukaan ulkomailla annettu välitystuomio voidaan kuitenkin hylätä, jos esimerkiksi välimiehet ovat menneet toimivaltaansa ulommaksi tai kokoonpano poikkeaa sopimuksesta.

Ulkoministeriö halusi esittää suullista todistelua Helsingissä, mutta tämän käräjäoikeus torppasi. Oikeuden mukaan silloin juttu käsiteltäisiin uudestaan välittämättä Kiinassa annetusta lopullisesta tuomiosta. Kiinan välimiessääntöjen mukaan virheisiin olisi pitänyt vedota jo asian käsittelyvaiheessa.

Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Hannu Vieno totesi ratkaisussa, että ulkoministeriö ei esittänyt mitään näyttöä siitä, ettei välitystuomio olisi osapuolia sitova.

Oikeus määräsi, että kiinalainen välitystuomio on voimassa Suomessa ja määräsi sen pantavaksi täytäntöön ministeriötä vastaan. Oikeus määräsi ministeriön maksamaan tähän mennessä kertyineiden yli miljoonan euron välimieskorvausten lisäksi vielä kiinalaisen rakennusyhtiön suomalaisen asianajajatoimisto Borenius Oy:n palkkiot, yhteensä runsaat 70000 euroa.

Ulkoministeriö käytti jutussa myös suomalaista asianajotoimistoa. Asianajotoimisto Mäkitalo, Rantanen & Co:n kulut jäivät ministeriön maksettaviksi.

Juttu tuli Helsingin käräjäoikeuteen vireille lokakuussa 2011. Oikeuden päätöksen saaminen kesti 238 päivää, joten sen aikana kiinalaisten välimiesten suomalaisille veronmaksajille määräämä 565 euron päiväkorvaus nousi 134470 euroa.

Ulkoministeriö voi valittaa päätöksestä hovioikeuteen.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.