Ulvilan peitetoiminta: Menikö poliisi liian pitkälle?

Peitetoiminnan edellytysten täyttyminen Ulvilan murhajutussa on vähintäänkin kyseenalaista, arvioi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen MTV3 Uutisille.

- Lain mukaan peitetoimintaa voidaan käyttää rikoksen selvittämiseksi tilanteissa, joissa on vaara, että henkilö syyllistyy rikokseen. Minä ymmärrän tämän siten, että henkilö syyllistyisi uuteen rikokseen, Tolvanen sanoo.

- Siksi on voimassa olevan lain mukaan tulkinnanvaraista, olisiko peitetoiminnan edellytykset olleet tässä tapauksessa olemassa.

Tolvanen on hyvillään korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan Anneli Auerin tapauksessa saadut tiedot piti antaa myös puolustuksen käyttöön. Iso ongelma liittyy siihen, että tarkkailun alla on ollut myös kaksi Auerin alaikäistä lasta.

- Se ei ole lain hengen mukaista. Sen mukaan henkilöitä, joita epäillään rikoksesta tai sen suunnittelusta voidaan tarkkailla. Ei niitä, jotka ovat kärsineet vahinkoa, Tolvanen sanoo.

Myös poliisin turvallisuus kyseessä

Tolvanen näkee peitetoiminnassa isoja ongelmia. Siinä mukana olevan henkilön, poliisin, turvallisuus on hänen mukaansa vaakalaudalla. Jos kaikki peitetoiminnan tiedot ja henkilöllisyydet tulisivat julkisiksi, syntyisi erittäin suuri turvallisuusriski.

Henkilön paljastaminen lopettaisi koko peitetoiminnan käytännössä. Samaa henkilöä ei voisi enää käyttää.

– Pitää ajatella poliisinkin oikeusturvaa, ei pelkästään syytetyn. Molemmat ovat tärkeitä, ja niihin liittyy suuria ongelmia, Tolvanen toteaa.

Tarkoitettu järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseen

Uusi, jo eduskunnan hyväksymä laki esitutkinnasta selkeyttää peitetoiminnan käyttämistä. Se rajaa tämänkaltaiset tapaukset selvästi peitetoiminnan ulkopuolelle ja keskittyy järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseen.

– Uusi laki on selkeämpi ja poistaa osan ongelmista. Turvallisuuteen liittyvät pulmat eivät ole kuitenkaan vähentyneet, Tolvanen sanoo.

Tarkkailun kohteena olleen tiedonsaanti on korkeimman oikeuden päätöksen varassa. Se antaa Tolvasen mukaan hyvän suunnan.

Tolvasen mielestä peitetoimintaa voi käyttää vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ennakkotorjunnassa. Jo tehtyjen rikosten selvittämisessä se on huono, koska näyttöä ei voida hyödyntää.

– Jos sitä hyödynnettäisiin, paljastuisi poliisin salaisia teknisiä ja taktisia menetelmiä.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.