Väärien tietojen antaminen lapsilisähakemuksiin ei ollut rikos

Virheellisillä perhetiedoilla oleskeluluvan Suomesta saanut nainen ei syyllistynyt rikokseen, kun hän myöhemmin haki samoilla tiedoilla sosiaalietuuksia. Korkein oikeus (KKO) otti tänään kantaa tapaukseen, jossa naista syytettiin törkeistä petoksista.

Jutussa oli kyse naisesta, joka oli saanut Suomesta turvapaikan itselleen ja lapselleen sillä perusteella, että hänen aviomiehellään oli pysyvä oleskelulupa Suomessa ja lapsi oli miehen. Myöhemmin pariskunta kuitenkin ilmoitti, että lapsi ei ollut ilmoitetun miehen eikä heidän avioliittonsa ollut todellinen. Nainen sai virheellisten tietojen antamisesta sakot rekisterimerkintärikoksesta.

Ennen totuuden paljastamista kaksikko oli hakenut virheellisillä perhetiedoilla runsaan kahden vuoden aikana yhteensä noin 55 000 euroa sosiaalietuuksia. Tämä sisälsi lapsilisää, äitiys- ja vanhempainrahaa sekä kotihoidontukea ja toimeentulotukea Helsingin kaupungilta ja Kansaneläkelaitokselta (Kela).

Helsingin käräjäoikeudessa naista syytettiin kahdesta törkeästä petoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi hänet seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja yhdessä miehen kanssa maksamaan saadun summan vahingonkorvauksina kaupungille ja Kelalle.

Käräjäoikeus katsoi, ettei naisella olisi ollut oikeutta saamiinsa etuuksiin. Helsingin hovioikeus piti tuomion ennallaan.

Koituneesta vahingosta ei näyttöä

Korkein oikeus kumosi antamallaan ennakkopäätöksellä naisen tuomion ja kaksikon korvausvelvollisuuden.

KKO:n mukaan nainen ei ollut saanut etuuksia antamiensa virheellisten tietojen vuoksi, sillä oikea tieto avioliitosta tai lasten isyydestä ei ollut edellytys tuen myöntämiselle. Korkeimman oikeuden mukaan naisella olisi joka tapauksessa ollut oikeus lakien mukaisiin etuuksiin.

Korkein oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että virheellisiä perhetietoja antamalla olisi pyritty saamaan suurempia etuuksia kuin mihin muutoin olisi ollut oikeus. Lisäksi jutussa jäi KKO:n mukaan näyttämättä toteen, että kaupungille tai Kelalle olisi koitunut virheellisistä tiedoista vahinkoa.

Korkeimman oikeuden ratkaisu syntyi äänestämällä. Yksi viidestä asian ratkaisseesta oikeusneuvoksesta olisi jättänyt rangaistuksen ja vahingonkorvausvelvollisuuden ennalleen.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.