Väkivaltainen vappu vei Pekan uskon oikeuslaitokseen - "Pelko jäi vuosiksi"

Parinkymmenen vuoden takainen vappuaatto on jäänyt lähtemättömästi Pekan* mieleen. Tuntemattomien yllättävä hyökkäys jätti Pekkaan väkivallan pelon vuosikausiksi ja murensi miehen uskon oikeuslaitokseen.


Rikosten uhrit

MTV Uutisten uusi nettisarja, jossa erilaisten rikosten uhrit kertovat tapahtumista omasta näkökulmastaan. Kuinka elämä on jatkunut rikoksen jälkeen?

Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Jos haluat kertoa tarinasi meille, ota yhteyttä MTV Uutisten rikostoimitukseen osoitteeseen rikos@mtv.fi

Vappuaatto oli vasta alkamaisillaan ja 19-vuotiaan Pekan oli tarkoitus tutustua kotikaupunkinsa keväiseen juhlintaan ravintoloita kiertelemällä.

Ravintolaan matkatessa Pekka törmäsi neljän hengen seurueeseen. Porukan nainen kiinnostui Pekan hatusta ja nappasikin sen ohi kulkiessaan päähänsä. Kaikilla oli iloinen vapputunnelma, kunnes nainen lähti jatkamaan matkaa Pekan hattu yhä päässään. Hattu oli Pekalle tärkeä asuste, joten hän pyysi naista palauttamaan sen.

– Anna olla, jatka matkaasi vaan eri suuntaan, miehet totesivat Pekalle.

Kun Pekka halusi edelleen hattunsa takaisin, miesjoukon vappuasenne muuttui kuin leikaten.

Näin saat apua

Rikosuhripäivystys parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa sekä tarjoaa tukipalveluita.

Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin palvelee ma-ti klo 13-21 ja ke-pe klo 17-21 numerossa 0203 16116.

Juristin puhelinneuvonta ma-to klo 17-19 numerossa 0203 16117.

Lisätietoja Rikosuhripäivystyksen nettisivuilta.

Kukaan ei puuttunut pahoinpitelyyn

Ensimmäinen isku tuli yllättäen. Yksi miehistä yritti potkaista Pekkaa päähän, jonka hän sai kuitenkin torjuttua. Silloin kaksi muuta miestä kävivät Pekan kimppuun. Nuori mies sai useita nyrkiniskuja ja potkuja vartaloon ja kasvoihin. Vaikka väkivalta yltyi silmittömäksi, hän päätti, ettei lyö miehiä takaisin.

– Ajattelin itse joutuvani syytteeseen, jos puolustaudun, Pekka kertoo.

Yksi miehistä piteli Pekan käsiä selän takana, kun toinen yritti lyödä häntä kasvoihin. Pekka onnistui väistämään lyönnin, mutta toiselta puolelta tuli potku suoraan päähän. Painajaismainen pahoinpitely jatkui, jolloin Pekka pelkäsi kuolevansa.

– Olin varma, että taju lähtee ja kuolen. Iskuja tuli niin paljon, Pekka muistelee.

Vaikka pahoinpitely tapahtui alkuillasta kaupungin yhdellä keskuskadulla, kukaan ei puuttunut tilanteeseen. Miehet riepottelivat Pekkaa myös auton konepellin päällä, jolloin kuljettaja tokaisi miehiä siirtymään muualle.

Pekka pääsi vihdoin pakenemaan väkivaltaisen miesjoukon otteesta ja lähistöllä olleet siviilipoliisit nappasivat tekijät kiinni verekseltään. Painajainen ei kuitenkaan ollut vielä ohi.

Oikeudenkäynnissä uhkailtiin

Järkyttävän tapahtuman jälkeen alkoi oikeudenkäynnin odottelu, mihin vierähti kuusi pitkää kuukautta epätietoisuudessa. Käräjäoikeuden salin edessä Pekka kohtasi pahoinpitelijänsä uudelleen.

– Yksi miehistä oli humalassa, eivätkä he edes muistaneet, kenet olivat pahoinpidelleet. Miehet alkoivat yksitellen käymään läpi odotustilassa istuneita henkilöitä ja lopulta päätyivät siihen, että minä olin se uhri. He uhkasivat hakata minut uudestaan, jos en luopuisi jutusta, Pekka muistelee.

Pekka oli lakiasioissa kokematon, joten hän pyysi oikeudenkäyntiin avustajan oikeusaputoimistolta. Nuori mies tapasi oikeusavustajansa vasta käsittelypäivänä käräjäsalissa ja kertoi hänelle heti pahoinpitelijöiden hyytävästä uhkauksesta.

– Oikeusavustajan asenne oli todella huono. Hän ei puhunut minulle mitään, ei kertonut oikeusprosessin etenemisestä, saati reagoinut pahoinpitelijöiden uhkaukseen. Avustajasta näki selvästi, ettei hän halunnut olla tilanteessa. Oikeusavustaja kyseenalaisti myös oman paikalla olon, koska juttu oli hänen mielestä niin selkeä, Pekka ihmettelee.

Kaksi miehistä tuomittiin pahoinpitelystä ehdonalaiseen vankeusrangaistukseen, yksi tekijöistä sai ehdottoman tuomion aiemman rikoshistoriansa vuoksi. Lisäksi parikymppiset miehet tuomittiin noin 2000 markan vahingonkorvauksiin.

Miehet eivät olleet tuomiosta mielissään ja he osoittivat Pekalle, että tämä saa kokea vapun väkivaltaiset tapahtumat uudelleen. Pekkaa pelotti ja hän odotti pitkään, ennen kuin uskalsi poistua oikeustalolta.

Miehet eivät kuitenkaan olleet oikeustalon kulmilla odottamassa, eikä Pekka kohdannut heitä enää ikinä. Mutta väkivallan pelko seurasi pitkään.

– Kyllä se aina mietitytti, kun lähdin viikonloppuna liikenteeseen, että kohtaanko miehet uudestaan.

Uhri jätettiin yksin

Pekkaa suututtaa se, että hän jäi oikeudenkäynnin jälkeen täysin vaille tukea. Nuoren miehen olisi itse pitänyt tietää, kuinka vahingonkorvauksia tulisi hakea ja mistä saisi keskusteluapua traumaattisen kokemuksen läpikäyntiin.

Pahoinpitelijät eivät maksaneet oikeuden määräämiä vahingonkorvauksia ja Valtionkonttori piti korvaussummaa liian pienenä, jotta se olisi voinut tulla Pekan avuksi. Pekka ei ole vielä tänä päivänäkään saanut pahoinpitelystä korvauksia.

– Se oli kuin märkä rätti päin kasvoja. Oikeudenkäynnin jälkeen jäin aivan yksin ja epätietoisuuden valtaan. Miten väkivallan uhri pystyy hakemaan korvauksia tai apua? Tai saati sitten, jos kyse on vieläkin vakavammasta rikoksesta kuten raiskauksesta tai pedofiliasta? Rikoksen uhrin asema on todella heikko, Pekka pohtii.

Pekan oli myös tarkoitus aloittaa pian vapun jälkeen työharjoittelu opiskelukaupungissaan Helsingissä. Miehen harjoittelu meni kuitenkin sivu suun, sillä kasvot olivat pitkään rujon näköiset ja turvoksissa. Pahemminkin olisi voinut käydä.

– Yksi potkuista osui aivan silmän viereen. Sentti lähemmäs, niin näkö olisi lähtenyt. Olisi samalla mennyt uratoiveet uusiksi, Pekka sanoo ja näyttää silmäkulmassaan pilkistävää arpea.

Käsi nyrkkiin varmuuden vuoksi

Vuosien takainen väkivallanteko muutti Pekkaa. Rauhallinen mies sai pahoinpitelyn jälkeen voimia kostoajatuksista. Hän pohti pitkään, kuinka voisi satuttaa miehiä jäämättä teosta itse kiinni.

– Olin vihainen ja päätin, etten ole uhri enää, Pekka sanoo.

Pekka on nykyään myös valppaampi. Jos kaupungilla tulee epäilyttävän näköinen porukka kadulla vastaan, käsi puristuu taskussa nyrkkiin.

– En ole väkivaltainen ihminen ja uhkaavasta tilanteesta yritän aina selvitä puhumalla. Mutta jos päälle käytäisiin, niin puolustaisin kyllä itseäni. Löisin niin kovaa, etteivät iskisi enää takaisin. Enkä soittaisi poliiseja paikalle. En jaksaisi enää samanlaista oikeusprosessia, missä rikollisia vaan paapotaan, Pekka tokaisee.

*Pekan nimi on muutettu uhrin suojelemiseksi.

 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.