Vankilapsykiatri: Kiusattu fantasioi kostosta - harvoin toteuttaa

Kiusaamista kokeneiden ihmisten kosto- ja jopa joukkomurhafantasiat eivät ole harvinaisia, vaan niitä tulee vastaan psykiatrien vastaanotoilla aika ajoin.

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma huomauttaa, että teon valmistelu on jo huomattava loikka tästä, puhumattakaan joukkomurhan toteuttamisesta.

– Fantasiatasolla tällaiset impulssit ovat usein kehitykselliseen kriisiin liittyviä, ja tällaisen ihmisen ennuste voi olla hyväkin, jos hän pystyy jäsentelemään ajatuksiaan ammattilaisen kanssa, Lauerma sanoo.

Lauerma vastaa kysymyksiin kaiken varalta yleisellä tasolla ottamatta kantaa Helsingin yliopistoiskun tapaukseen, jossa myöhemmät kontaktit ovat mahdollisia. Hän tarkoittaa syytettyjen mahdollista mielentilatutkimusta.

Miksi kiusaaminen kostetaan viattomille?

Esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa, Hyvinkään ampumisessa ja viimeisimpänä Helsingin yliopistoon suunnitellun iskun tapauksessa tekijöitä näyttäisi yhdistävän kiusaamistausta.

Tekojen taustalla on tietysti paljon erilaisia tekijöitä, mutta kiusaaminen kostetaan joskus täysin sivullisille, eli muille kuin kiusaajalle.

– Jo kiusaajan määritteleminen ja koston kohteen valikoiminen voi olla näille ihmisille vaikeaa. Toisaalta kiusaamiseen kuuluva mitätöitymisen kokemus on sellainen, että se saattaa laajeta koskemaan kokonaisia ihmisryhmiä, Lauerma sanoo.

Kiusattu voi myös kuvitelmissaan pyrkiä kääntämään kiusaajien teot koskettamaan viattomia.

Kiusatun fantasiassa kiusaajaa vahingoittaa erityisen paljon se, että heidän aiheuttamansa piinan takia kuoleekin täysin viattomia ihmisiä.

–  Ikään kuin koetetaan siinä fantasiassa asettaa kiusaajat outoon ja painajaismaiseen asetelmaan, jossa heidän tekonsa johtavat ulkopuolisten katastrofiin, Lauerma kertoo.

Fantasiointiin vetoaa myös yliopistoiskusta syytettyjen puolustus. Syytetyn 24-vuotiaan miehen mukaan mitään joukkosurmaa ei koskaan ollut tarkoitus toteuttaa, vaan taustalla oli halu näyttää, mihin kiusaaminen voi johtaa.

Esitutkinnan mukaan naispuolinen epäilty taas olisi halunnut kostaa ihmisille, joiden koki sortaneen häntä.

Sosiaalisia väliinputoajia

Helsingin yliopistoon aseellista- ja myrkkykaasuiskua suunnitellut 24-vuotias mies on kertonut poliisin esitutkinnassa olleensa kiusattu koulussa kolmannelta luokalta sakka. Se jatkui opiskeluaikana ammattikoulussa ja myöhemmin armeijassa.

 Toinen syytetty, naispuolinen ikätoveri, kertoi ulkopuolisuuden tunteistaan opiskellessaan sosiologiaa Joensuun yliopistossa. Nainen ei saanut yhtään ystävää. Opinnot jäivät kesken opiskelutoverien torjuvan käytöksen takia, eräänlaista kiusaamista sekin.

Yksinäisyyttä, kiusaamista, ujoutta, masennusta, syrjään jäämistä – jopa täydellinen syrjäytyminen kotiin tietokoneen ääreen, niin kuin 24-vuotiaan naisen tapauksessa. Joukkomurhien tekijöiden ja suunnittelijoiden taustalla näyttäisi olevan huomattava joukko yhdistäviä sosiaalisia tekijöitä.

Kiusa kohdistuu usein henkilöihin, joilla lähtökohtaisesti on jokin ominaisuus, jonka takia heitä on helppo kiusata. Vain ani harva heistä kuitenkaan koskaan tekee kenellekään mitään pahaa.

 – On niitäkin, jotka toimivat suoraviivaisemmin kostamalla tavalla tai toisella kiusaajillensa. Nämä tapaukset vain eivät ehkä saa kovin suurta julkisuutta, Hannu Lauerma sanoo.

Koulusurmaajat näyttivät mallia

Suomen koulusurmien ja esimerkiksi Norjan joukkomurhan uutisoinnista on käyty keskustelua; pitäisikö yksityiskohdista ja tekijöiden ajatuksista vaieta? Surmaajien ideologiat eivät ole saaneet pelkästään julkisuutta vaan myös ymmärtäjiä, ihailijoitakin.

Yliopistoiskun suunnittelusta syytetty mies oli ammattikoulussa Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten aikaan. Silloin hänen kertomansa mukaan jo syttyi kipinä, joka johti tuhotekojen suunnitteluun.

– Näinä aikoina on hyvin vaikea välttyä siltä, että taholta tai toiselta näitä ajatuksia valuu ihmisten tajuntaan. Jos tapauksia eritellään analyyttisesti tiedotusvälineissä, niin se saattaa parhaassa tapauksessa johtaa siihen, että joku kiusattu saattaa oivaltaa hakea apua tuskaisiin fantasioihinsa. Kysymys on paljolti uutisoimisen tavasta, Lauerma sanoo.

Uutisointien varsinaisesta vaikuttavuudesta on käytettävissä enemmän oletuksia kuin tietoa. Lauerma muistuttaa, että hirmutekojen ihailijoiden joukko on pieni vähemmistö, mutta kaikkein haavoittuvin.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.