Viranomaiset tirkistelevät laittomasti – poliisirekisterien tietoturvassa toivomisen varaa

Poliisi saattaa tutkia ihmisten rekisteritietoja kymmeniä kertoja vuodessa ilman asiallista syytä. Syyttäjän mukaan tietojärjestelmät voisi rakentaa niin, että luvaton tietojenkeruu olisi vaikeampaa.

Vuonna 2014 tehtiin liki 50 rikosilmoitusta tapauksista, joissa poliisin epäiltiin tutkineen rekisteritietoja ilman asianmukaista lupaa. Luku perustuu tietoihin, jotka MTV Uutiset sai käyttöönsä Poliisin tulostietojärjestelmästä. 

– Valtaosa rikkeistä on ollut sellaisia, joissa virkamiehellä on ollut rekisteriin käyttöoikeus mutta kyseisten rekisteritietojen käsittely ei ole liittynyt virkatehtävän hoitamiseen, poliisitarkastaja Arto Hankilanoja poliisihallituksesta kertoo.

Hankilanojan mukaan rikkeet ovat pääosin paljastuneet poliisihallinnon sisäisessä laillisuuden valvonnassa.

Poliisista tehdyt rikosilmoitukset lähtevät aluksi käsittelyyn valtakunnansyyttäjänvirastoon. Kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki sanoo, että poliisirekisterien tietoturvassa olisi parantamisen varaa.

Nyt viranomaiset pääsevät liian helposti tonkimaan tietoja ilman lupaa.

– Tietojärjestelmää voisi muuttaa niin, että sinne ei yksinkertaisesti pääsisi ilman asianmukaista lupaa. Automaattisesti tulisi esto tai ainkin selvä merkintä, että rekisterissä on käyty, Kekki pohtii.

Mutta jos omat tiedot ovat päätyneet poliisin haltuun, ovatko ne turvassa?

– Vaikea ottaa kantaa. Poliisilla on pääsy rekisteriin, Kekki sanoo.

Poliisirekisterien käyttöä valvovat tietosuojavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies, Poliisihallitus, poliisiyksiköiden oikeusyksiköt sekä lähiesimiehet.

Henkilörekisteririkoksesta voi saada enimmällään vuoden vankeutta. Käytännössä rekisterikoksista on tuomittu sakkoja, poliisi kertoo.

Myllylä-urkinnasta tuomittiin 16 poliisia

Rekisteririkokset liittyvät monesti siihen, että poliisit ovat kaivelleet julkisuudessa olevan henkilön tietoja. Vuonna 2014 toistakymmentä poliisia tuomittiin sakkoihin Mika Myllylän tietojen urkinnasta.

Usein rikkeet paljastuvat, kun poliisin sisäinen laillisuusvalvonta tarkastaa, ketkä rekisteritietoja ovat katselleet. Jos tietojen katsojia on ollut paljon, epäilykset heräävät. 

–  Laillisuusvalvonnassa käydään läpi lokitietoja ja silloin saattaa löytyä suuriakin määriä henkilöitä, jotka ovat katselleet rekisteriä. Suuresta määrästä voidaan päätellä, ettei kaikilla ole välttämättä ollut työtehtäviin liittyvää perustetta katsella tietoja, kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki valtakunnansyyttäjänvirastosta kertoo. 

Utelias poliisi tekee rikoksen

Yleensä syy rekisterin laittomaan penkomiseen on Kekin mukaan se, että poliisit ovat olleet niin uteliaita, että tietoja on katsottu ilman lupaa. Poliisi ei saa tarkastaa rekistereistä edes omia tietojaan. Viranomaiset saavat katsoa rekisteristä vain tietoja, jotka liittyvät työtehtäviin.

Toisinaan rekisteririkokseen innostaa poliisin lähipiiri. Tutut voivat pyytää kaivamaan rekistereistä tietoja, jotka eivät ole julkisia. Keväällä julkisuuteen nousu tapaus, jossa lestadiolaispoliisia epäiltiin rekisterin luvattomasta käytöstä. Syyttäjä päätti jättää syyttämättä poliisipäällystöön kuuluvaa poliisimiestä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ei erikseen tilastoi epäilyjä poliisien tekemistä rekisteririkoksista. Vuosittain virastoon saapuu satoja ilmoituksia tapauksista, jossa poliisin epäilen tehneen rikoksen. Syyteharkintaan tapauksia lähtee vuosittain noin sata.

Vuosi

Saapuneet ilmoitukset

Syyteharkintaan 
2010708100 
2011871112 
201274879 
201390993
201478094 
2015 , tilanne 31.3.20152011

Lähde: Valtakunnansyyttäjänvirasto

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.