WinCapita-päätös helpotus valvojille

Korkeimman oikeuden tämänpäiväinen WinCapita-päätös otettiin tyytyväisenä vastaan poliisihallituksen arpajaishallinnossa. 

Arpajaishallintopäällikön Jouni Laihon mukaan ennakkopäätös kirkastaa epäselvästi muotoilun lain tulkintaa.

– Nyt tällainen toiminta on korkeimman oikeuden päätöksellä katsottu kielletyksi ja rangaistavaksi. Asiasta ei voi olla enää mitään epäselvyyttä.

"Arvostelun sietäminen kuuluu työnkuvaan"

Arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho arveli jo ensimmäisen kerran MTV Uutisten haastattelussa vuonna 2007, että WinCapitassa (silloisessa WinClubissa) kyse olisi huijauksesta. Klubin puolustajien keskuudessa Laihoa on kritisoitu ankarasti muun muassa nettipalstoilla. 

Millainen taival tämä on ollut virkamiehelle? 

– Ainakin se on ollut mielenkiintoinen. Oman työni lisämauste on ankara arvostelu, jota on vain siedettävä. Lopputulos on kuitenkin sen mukainen, mitä jo aikanaan ounastelenkin.

Nyt kun WinCapitasta on kerrottu laajasti ja oikeuskin on todennut tämänkaltaisen toiminnan rangaistavaksi, ovatko suomalaiset viisastuneet sijoitushuijausten suhteen? 

– Näin minä toivon. 

Uskotko siihen? 

– Kyllä tässä vuosien saatossa aika kyyniseksi on tullut. 


Korkein oikeus tarkasteli WinCapitan perustajan Hannu Kailajärven hovioikeudesta saamaa tuomiota nimenomaan rahankeräysrikoksen osalta. Kailajärvi tuomittiin hovioikeudessa myös törkeästä petoksesta.

Korkeimman oikeuden päätös syntyi lopulta äänin 3-2. Tuomio pidettiin ennallaan sekä Kailajärven että apurina toimineen entisen naisystävän osalta. 

Pohdinnan keskiössä oli se, että laissa puhutaan rahankeräyksen järjestämisestä pyramidipelinä. Rahankeräys terminä viittaa toimintaan, jossa haetaan lahjoituksia yleishyödylliseen tarkoitukseen. 

WinCapitan jäsenet ovat olleet kuitenkin liikkeellä saadakseen itse rahallista hyötyä. 

Kiellettyä jo 1920-luvulta lähtien

Rahankeräyslaki uudistui vuonna 2006. Tuolloin termi "pyramidipeli" tuli ensimmäisen kerran lakiin. Siinä puhutaan kiellosta, joka koskee rahankeräyksen järjestämistä pyramidipelin muodossa. 

Kailajärven puolustus vetosi siihen, että WinCapita ei ollut rahankeräystä, jossa raha lahjoitetaan ilman vastiketta. Klubin jäsenillä ei ollut lahjoitustahtoa, vaan tavoitteena oli hyötyä oletetusta valuuttakaupasta. 

Korkein oikeus vetosi kuitenkin muun muassa lain esitöihin ja katsoi, että lainsäätäjällä on selvästi ollut tarkoitus kieltää myös pyramidipelit. 

– Huomattava on, että tämäntyyppinen toiminta on ollut kiellettyä ja rangaistavaa jo 1920-luvulta lähtien. Ei sitä vuoden 2006 lainsäädäntömuutoksella haluttu muuksi muuttaa, Laiho toteaa. 

Vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset huomauttivat eriävässä lausunnossaan, että epäselvässä tilanteessa lainsäädäntöä pitäisi tulkita syytetyn eduksi. 

Korkein oikeus kuitenkin katsoi päätöksessään, että Kailajärven täytyi joka tapauksessa ymmärtää toimintansa lainvastaisuus. Jos toisaalta epäselvyyttä olisi ollut, hänen olisi pitänyt hakea asiassa neuvoa esimerkiksi viranomaisilta. 

"Ennakkopäätös riittävä"

Laihon mukaan korkeimman oikeuden päätös oli vaikeasti ennakoitavissa ja vähemmistöön jääneiden oikeusneuvoston perustelut nekin ymmärrettäviä.

Jos päätös olisi ollut toisenlainen, Laiho olisi toivonut pikaista muutosta lakiin. 

– Ei se lain muuttaminen nytkään varmasti haitaksi olisi, vaikka meille lakia tulkitsevana viranomaisena ennakkopäätöskin on riittävä. 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.