Asiantuntija: Näin Talvivaarasta tulee kiinnostava ostokohde

Aalto-yliopiston mekaanisen prosessoinnin ja kierrätyksen professori Kari Heiskanen ei ollut yllättynyt Talvivaara Sotkamon konkurssista.

– Itse asiassa kuvittelin sen tapahtuvan jo muutama kuukausi aiemmin, Heiskanen sanoo MTV Uutisille.

Heiskasen mielestä Talvivaaraan olisi hyvä löytyä teollinen jatkaja mahdollisimman pian.

– En usko, että maailman suurimmat yritykset ovat niinkään kiinnostuneita, mutta ehkä kiinalaisilla toimijoilla voisi olla kiinnostus tällaiseen raaka-ainelähteeseen. He ovat hankkineet systemaattisesti varmuutta raaka-aineista. On suuri joukko keskiluokan yrityksiä, jotka voisivat Talvivaaran ostaa, Heiskanen pohtii.

Heiskanen kuitenkin muistuttaa, että kukaan ei osta kaivostoimintaa ennen omia malmivarantoselvityksiä. Taloudellisen potentiaalin arvioiminen kestää helposti puolesta vuodesta vuoteen tai enemmänkin.

– Ei kukaan tule luottamaan Talvivaaran sanaan, vaan jokainen haluaa tehdä oman taloudellisen arvion.

Piikki auki pitkään

Samalla kun Talvivaaralle etsitään jatkajaa, toiminta tulee pitää jollakin tavalla käynnissä ja vastata tiukkeneviin ympäristölupaehtoihin.

Heiskasen mukaan valtiolla onkin ainakin vuoden ajan ”piikki auki” toiminnan pyörittämisessä.

– Ongelma on se, että Talvivaara ei kyennyt vastaamaan vuoden 2014 ympäristölupaehtoihin ja vuonna 2015 lupaehdot ovat vielä paljon tiukemmat. Joitakin kymmeniä miljoonia euroja tarvitaan uuden teknologian kokeiluun.

Heiskasta huolettaa ennen kaikkea kaivosten eteläreunassa oleva pato, joka rakennettiin pari vuotta sitten kipsisakka-altaan vuodon jälkeen.

– Ympäristöriski minua huolettaa. Patoa on korotettu, mutta minä en patoihin niin paljon luota. Pato ei ole täysin vesitiivis enkä luota padon rakenteeseen. Toki kipsisakka-altaan riski on pienentynyt, mutta patoaltaassa oleva noin puolentoista miljoonan kuution vesimassa on suuri. On helppo kuvitella, mitä se aiheuttaisi lähellä olevassa Kivijärvessä, jossa vettä on noin seitsemän miljoonaa kuutiota.

Suomen ympäristökeskuksen johtaja Seppo Rekolainen pitää Talvivaaran toiminnan jatkamista suotavana, mutta sillä edellytyksellä, että ympäristöongelmat saadaan paremmin hallintaan.

– Kaivoksessa ne prosessit jatkuvat ja mikrobit liuottavat koko ajan metalleja. Se mikrobitoiminta jatkuu, konkurssi ei sitä pysäytä mihinkään. Siellä täytyy nyt jollain lailla toimintaa jatkaa joka tapauksessa, muuten tulee todella isoja ongelmia.

Uusi vedenkäsittelyjärjestelmä

Heiskanen peräänkuuluttaa nyt pitkäaikaisen vedenkäsittelyjärjestelmän luomista. Tässä hän uskoo, että konkurssipesällä ja valtiolla voisi olla uusi rooli.

– Ongelmat eivät ratkea lyhytaikaisilla ratkaisuilla, esimerkiksi padoilla. Nyt alueen kaikki paikat ovat varastoitua vettä täynnä, joille täytyisi tehdä iso hallintasuunnitelma. Teknologiat ovat olemassa, niitä pitäisi vain soveltaa käytäntöön.

Heiskanen muistuttaa, että ilman toimivaa ympäristöhallintasuunnitelmaa ja tiukentuneisiin ympäristövaatimuksiin vastaamista myöskään mahdolliset ostajat eivät ole niin kiinnostuneita.

– Talvivaara kaatui suureen ketjuun pieniä asioita. Suunnitteluvaiheessa edettiin kauheaa vauhtia ja paljon oli päätöksiä, jotka eivät olleet loppuun asti harkittuja. Olen koko prosessin ajan ollut hankkeen kannattaja ja uskon siihen yhä, se ei ole mahdoton tehtävä. Nyt pitää vain osoittaa uudelle ostajalle, että kaivos pystyy toimimaan.

Sitä vaihtoehtoa, että kaivos ajettaisiin alas, Heiskanen ei pidä järkevänä.

– Se on maailmanluokan esiintymä, siitä minulla ei ole epäilystä. Olisi veronmaksajienkin kannalta outoa jättää se käyttämättä. Myöskään louhoksen sulkeminen ja siivoaminen ei ole helppo operaatio ja se vaatii valtavasti tekemistä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.