Asiantuntija: Vastuullinen sijoittaminen yleistyy maailmalla nopeasti

Ulkomaiset sijoittajat ovat asiantuntijan mukaan entistä kiinnostuneempia investoimaan yrityksiin, jotka ottavat toiminnassaan huomioon ympäristönsuojelun, kestävän kehityksen näkökulman ja eettiset arvot.

Kestävä sijoittaminen on vahvassa kasvussa varsinkin Ruotsissa.

Johtaja Susanna Miekk-oja Sampo-pankin varallisuudenhoidosta uskoo, että myös suomalaissijoittajat ovat heräämässä vaatimaan yrityksiltä tulosten lisäksi ekologista ja yhteiskunnallista vastuullisuutta.

– Suursijoittajat ovat jo lähteneet liikkeelle. He ovat huomanneet, että on suorastaan riski olla ottamatta huomioon kestävän kehityksen näkökulmaa.

Maailmalla myös yksityiset ihmiset ovat entistä valveutuneempia.

– Esimerkiksi Britanniassa käytetään usein hakupaikkaa nimeltä Good Guide, joka kertoo jo tavaraa ostettaessa, kuuluuko tuote hyväksyttyjen joukkoon. Eikä tavaraa yksinkertaisesti osteta, jos se ei pääse hyväksyttyjen listalle. Jos yrityksen tavarat eivät puolestaan käy kaupaksi, se vaikuttaa negatiivisesti tuloskehitykseen ja sitä kautta osakkeen arvoon. Meillä yksittäisillä ihmisillä on siis voimaa, kun me sitä käytämme, Miekk-oja toteaa.

Sijoituspäätöksiin vaikuttaa erityisesti kielteinen julkisuus.

– Uskon, että nekin sijoittajat, joita vastuullisuus ei aiemmin kiinnostanut, heräsivät ajattelemaan asiaa öljyntuottajayritys BP:n Meksikonlahden öljyonnettomuuden yhteydessä. Väitetään, että yritys laiminlöi ympäristöasiat. Osakkeen kurssi vaihteli ympäristökatastrofin jälkeen hyvin voimakkaasti.

Sijoittajalla on pitkä muisti

Yrityksen eettisyys ei ole suomalaisille vielä kaikkein tärkein asia sijoituskohdetta mietittäessä. Sen sijaan silloin, jos yritys, johon on jo sijoittanut, mokaa pahasti, osakkeet myydään herkästi pois.

– Jotkut kuluttajat reagoivat heti, eli äänestävät jaloillaan ja myyvät sijoituksensa. Joskus sijoituskohteena oleva yritys joutuu myös suurista kansainvälisistä indekseistä pois. Kun yritys joutuu sijoittajien mustalle listalle, siihen sijoittaa yhä harvempi. Ja kun maine kerran menee, sitä on hyvin vaikea palauttaa. Sijoittajilla on siis pitkä muisti. Toivon kuitenkin, että ei oltaisi näin mustavalkeita ja annettaisiin yritykselle aikaa reagoida ja muuttaa toimintatapojaan. Juuri muutokseenhan me pyrimme, kun haluamme parantaa maailmaa.

Voiko hyvää tekemällä rikastua?

Kestävä sijoitus on Susanna Miekk-ojan mukaan parhaimmillaan sellainen, että sen arvon vaihtelu on pienempää ja tuotto vähintään yhtä hyvä kuin perinteisessä sijoituksessa. Miekk-oja uskoo, että kestävällä sijoittamisella voi rikastua – jopa pienemmällä riskillä kuin perinteisillä sijoituksilla.

– Siitä on jo hyvin selvää näyttöä, että maailmanlaajuiset kestävän kehitykset indeksit ja mittarit, kuten Dow Jones Sustainability, ovat menestyneet perinteistä sijoittamista paremmin.

Kestävän sijoituksen varmuuteen vaikuttaa sekin, että kun osakkeen ostaja tarkastelee yritystä kestävän kehityksen mittaristolla, hän joutuu pakosti tutustumaan sen toimintaan tavallista tarkemmin.

Irti kvartaalitaloudesta

Miekk-oja kaipaa bruttokansantuotteen oheen aineettoman pääoman mittareita, joiden kautta voidaan seurata sijoitusten tuottoa entistä paremmin.

– Perinteinen bruttokansantuote ei riitä enää nykyisessä arvomaailmassa, johon kuuluu muutakin kuin kova kasvu. Varsinkin suursijoittajat haluavat faktaa. Kehitystyö onkin jo meneillään.

Myös salkunhoitajien palkitsemisjärjestelmiin pitäisi Miekk-ojan mukaan kiinnittää huomiota.

– Ne tulisi muuttaa siten, että heidän tuloskehitystään seurattaisiin nykysysteemin sijaan pitkän tähtäimen mittareilla, kuten kolmen vuoden mittareilla. Sillä päästäisiin kvartaalikapitalismista. Lisäksi sijoittajien tulisi itse valvoa ja vaatia sijoittamiensa yritysten toimintaa aiempaa enempää.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.