Budjettiriihi alkaa sunnuntaina

Budjettineuvotteluiden loppurutistus, budjettiriihi alkaa sunnuntaiaamuna. Neuvotteluihin on varattu aikaa tiistaihin saakka. Jos ratkaisut syntyvät viime vuoden tahtiin, tulosta voi tulla nopeamminkin, mutta kiperät kiistat voivat myös venyttää neuvotteluita.

Suurimmat kiistat liittyvät valtiovarainministeri Sauli Niinistön
päätökseen pienentää budjetin loppusummaa miljardilla 192
miljardiin.
Niinistö perustelee nipistystä suotuisalla talouskehityksellä, joka
tuo automaattisia säästöjä esimerkiksi työttömyyskulujen
alentuessa.
Muut ministeriöt tulkitsevat teon leikkaukseksi: ne laskevat, että
valtion talous kestää kehysneuvotteluissa sovitun summan ja
mahdollisella talouskasvun tuomalla ylijäämällä ne voivat paikata
laman aikana syntyneitä epäkohtia.

Epäsopua on monessa ministeriössä myös siitä, saavatko ne laskea
kustannuksen nousun ministeriönsä edellisvuotisen budjetin päälle
vai pitäydytäänkö viimevuotisissa markkamäärissä.

Budjetin teossa on pyritty periaatteessa siihen, että menot
pysyisivät samalla tasolla kuin tänä vuonna. Hallitusohjelman mukaan
menot on tarkoitus pitää samalla tasolla koko vaalikauden ajan.
Niinistö pitää menokaton pitämistä myös hyvinä aikoina suurena
haasteena hallitukselle.

Tärkeimmät kiistanaiheet tiivistyvät siihen, saavatko kunnat
valtionapuihinsa täysimääräisen indeksikorotuksen ja lisätäänkö
kuntien harkinnanvaraista avustusta.

Jos indeksikorotukset puolitetaan Niinistön esityksen mukaisesti,
kunnat saavat 270 miljoonaa markkaa vähemmän kuin ilman puolitusta.
Myös kuntien harkinnanvaraiset avustukset uhkaavat jäädä nykyiseen
230 miljoonaan. Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.)
lisäisi määrärahoja 170 miljoonalla.

Niinistö muistuttaa edellisen vaalikauden päätöksestä, jonka mukaan
indeksikorotukset voivat vaihdella 50 ja 100 prosentin välillä
-aiemmat korotukset hän tulkitsee väliaikaiseksi elvytykseksi.

Indeksivaroilla palvelut kuntoon


Peruspalveluista vastaava ministeri Eva Biaudet korjaisi
indeksivaroilla laman aikana rapistuneita peruspalveluita, kuten
päivähoitoa, vanhusten avohoitoa ja muita vastaavia palveluita, sekä
palveluihin käytettäviä rakennuksia.
Opetusministeri Maija Rask kamppailee riihessä satojen
miljoonien peruskouluremonteista.
Valtiovarainministeriö perustelee korotusten puolittamista kuntien
verotulojen kasvulla.

Korhonen rahoittaisi harkinnanvaraiset tuet ohjaamalla kirkon
yhteisöverosta kolmasosa kriisikunnille. Tästä on Korhosen mukaan
sovittu hallitusneuvotteluissa.
Korhonen korostaa, että verotulojen kasvu keskittyy ennestään
hyvätuloisiin kuntiin, joten indeksikorotusten leikkaaminen
rokottaisi heikoimpia kuntia enemmän kuin harkinnanvaraiset tuet
korvaavat.

Korhonen ehdottaa kompromissiksi, että kuntien
yhteisöveropalautuksia pienennettäisiin samalla summalla minkä
indeksikorotukset toisivat kunnille: tämä tasaisi kuntien tuloja.
Kuntaliitto haluaisi kunnille lisäksi oikeuden korottaa
palvelumaksujaan - Korhonen taas hoitaisi peruspalvelut mieluummin
verovaroilla.
Kysymys ratkaistaan riihessä. Biaudet pani maksuselvitykset jäihin,
koska peruspalvelujen kokonaisuudesta ei päästy yhteisymmärrykseen
Biaudet n ja Niinistön kahdenvälisissä neuvotteluissa.
RKP ja vasemmistoliitto esittävät lisäksi, että valtio voisi tinkiä
veronalennuksista, jos peruspalveluita ei pystytä turvaamaan muuten.
Kokoomus vastustaa ajatusta jyrkästi.

Pääomaveron korotus kunnille vai veroaleen?


SDP ja vasemmistoliitto esittävät lisäksi, että pääomaveron korotus
päätettäisiin jo budjettiriihessä. Vasemmistoliiton mukaan näin
saataisiin varmuus kuntien verotulojen suotuisasta kehityksestä.
Niinistö on suunnitellut rahoittavansa pääomaveron korotuksella
tuloveron alennuksia, jos asiasta päästään sopuun syksyn
tuponeuvotteluissa.

Kuntaliiton lisäksi hallituksen kimpussa on häärinyt perinteisesti
Maataloustuottajien keskusliitto MTK, joka vastustaa
valtiovarainministeriön suunnitelmia kasvattaa viljelijöiden osuutta
oman eläketurvansa maksamisesta sekä lomituspalvelujen muuttamisesta
maksullisiksi.

Ympäristöministeri Satu Hassin alalta neuvotellaan
kehitysyhteistyövaroista: kehitysyhteistyöhankkeista ei ole voitu
päättää ennen kuin on saatu tietää, paljonko Kosovon auttamiseen
tarvitaan rahaa ja mistä rahat otetaan.

Hassi pelkää, että koko kehitysavun kasvu menee Kosovon auttamiseen,
jos valtiovarainministeriö saa tahtonsa läpi.
Kehitysavun kokonaissumma nousee joka tapauksessa 2,36 miljardista
noin 2,5 miljardiin, koska apu pidetään 0,34 prosentissa
bruttokansantuotteesta.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.