Elektroniikkayhtiöt eivät tunne metalliosien alkuperää

Yritykset eivät tiedä, mistä kultuselektroniikassa käytettävät metallit ovat peräisin, eivätkä koe olevansa vastuussa metalleista kaivostasolle asti. Kulutuselektroniikan juotteissa käytettävää tinaa louhitaan esimerkiksi Kongossa jopa 200 metriä syvissä tunneleissa.

Tiedätkö, mistä kännykkäsi, pelikonsolisi tai mp3-soittimesi metalliosat ovat peräisin? Tuskin, mutta eivät tiedä niiden valmistajatkaan. Tutkimusverkosto FinnWatch kysyi keväällä yhdessä SweWatchin ja hollantilaisen Somo-järjestön kanssa suurilta elektroniikkayhtiöiltä, millaisissa oloissa niiden käyttämiä metalleja kaivetaan.

Kysely lähti 23 suurelle elektroniikkayritykselle, joiden joukossa olivat muun muassa Nokia, Samsung, Philips, Apple, Nintendo ja Microsoft. 11 yritystä vastasi. Lisäksi elektroniikkateollisuuden järjestö EICC antoi yleisen vastauksen jäsentensä puolesta.

Yksikään vastanneista ei osannut sanoa, mistä tuotteiden metallit olivat peräisin. Yritykset eivätkä myöskään kokeneet olevansa vastuussa käyttämistään metalleista kaivoksille asti.

Kaivostyötä tehdään kurjissa oloissa

FinnWatchin mukaan kulutuselektroniikan metalliosat valmistetaan usein epäinhimillisissä oloissa. Verkoston tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan työläiset louhivat kulutuselektroniikan juotteissa käytettävää tinaa esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa lapioilla jopa 200 metriä syvissä tunneleissa.

Monesti kaivostoiminta on laitonta. Kongossa tinamalmia kaivavat usein niin kutsutut epäviralliset pienkaivajat, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työoloihinsa. Pienkaivajia on Kongossa FinnWatchin arvion mukaan kaksi miljoonaa.

Työ on vaarallista, lapsityövoima yleistä ja päiväpalkka yleensä 1-2 euroa. Pelkästään FinnWatchin tutkimalla Bisien kaivoksella itäisessä Kongossa tapahtui viime vuonna kymmenen kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Usein kaivoksia hallinnoi aseellinen ryhmittymä, joka käyttää kaivoksen tuotot sotimiseen. Itäisen Kongon kaivosalueilla on useita sotilas- ja sissiryhmiä, jotka taistelevat keskenään. Kriisi on jatkunut jo vuosia. Pelkästään tänä vuonna lähes 400 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.

FinnWatchin mukaan Kongossa kaivetaan 2-3 prosenttia maailmalla käytetystä tinasta. Loput tulee muista kehitysmaista, muun muassa Kiinasta ja Indonesiasta. Kolmannes kaikesta tinasta menee kulutuselektroniikan juotteisiin.

EU-hanke tutkii metalliosien koko elinkaarta

FinnWatchin tutkimus liittyy EU-rahoitteiseen makeITfair-hankkeeseen, johon osallistuu useita eurooppalaisia järjestöjä sekä järjestöt Kiinassa, Intiassa ja Kongossa. Kolmivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus selvittää kulutuselektroniikan koko elinkaari kaivoksilta jätteeksi. Aiheesta valmistuu useita selvityksiä.

Tarkoituksena on herättää yritykset ja kuluttajat, varsinkin nuoret kuluttajat, ymmärtämään vastuunsa elektroniikan tuottajina ja käyttäjinä. FinnWatchin mukaan varsinkin suurilla kansainvälisillä yrityksillä olisi mahdollisuus vaikuttaa metalliosien tuotannon koko ketjuun.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.