"Espanja maksaa työttömyyskorvausta rahoista joita ei ole"

Espanjan nyt liemessä olevat säästöpankit ovat olleet enemmän tai vähemmän paikallisten poliitikkojen hallussa, ja niitä on johdettu ammattitaidottomasti. Näin toteaa rauhallisella äänellä Espanjalais-suomalaisen kauppakamarin puheenjohtaja Kristoffer Mannes Madridissa.

Säästöpankkeja on fuusioitunut keskenään - kuten nyt uutisissa oleva ongelmapankki, vuonna 2010 seitsemästä alueellisesta säästöpankista muodostettu Bankia - ja muihin suurempiin pankkeihin.

Mannes uskoo että pankkisektoria joudutaan vielä karsimaan, mutta että isommat pankit kyllä pärjäävät.

Pankkisektoria painavat myymättä olevat sadattuhannet kiinteistöt.

– Pankit omistavat erittäin paljon kiinteistöjä joiden arvo kirjoissa on yksi mutta todellinen arvo on laskenut, Mannes sanoo.

Erään arvion mukaan maassa on tyhjillään peräti 600 000 asuntoa. Myös muut yksityiset ja julkiset rakennushankkeet ovat alamaissa.

Istumme talousalan vaikuttajien Génova-kerhon varjoisalla terassilla noin viisitoista kerrosta humisevan liikenteen yläpuolella. Parissa pöytäryhmässä keskustellaan hillitysti, mutta muuten terassi on puolenpäivän aikaan hiljainen.

Alhaalla liikennevaloissa liikemiehiä tummissa puvuissaan hypistelee kännyköitään ja älyvempaimiaan. Markkinoiden hermostuneisuus näkyy huolestuneissa ilmeissä. Espanjan pankeilla menee huonosti, ja se näkyy koko kansantaloudessa.

Työttömyys on huolestuttavan korkealla, ja ekonomistit pohtivat sitä miten hallituksen vyönkiristys vaikuttaa kansantalouteen.

– Kriisin takia kansantalous kärsii, ja valtio joutuu maksamaan työttömyyskorvauksia rahoista joita ei ole. Kun ei ole töitä ei makseta veroja, Mannes kuvailee kierrettä.

Hän on itse paperialalla, ja tuntee maan kuin omat taskunsa. Mannes on asunut Espanjassa kolmivuotiaasta asti, vuodesta 1968. Hän on kuitenkin pitänyt huolta suomen kielensä säilymisestä.

Kriisi on iskenyt myös paperialalle. Painopaperi ei tahdo mennä kaupaksi, sillä ihmiset säästävät jättämällä ostamatta tutun päivä- ja aikakauslehden kadunkulmakioskistaan. Lisäksi netti vie Espanjassakin lukijoita.

Erikoispaperin käyttö ei ole kuitenkaan romahtanut.

– Lämpöpaperia, tarroja ja pääsylippuja käytetään yhä, Mannes kertoo.

Hän lisää että Espanjassa toimivilla suomalaisilla yrityksillä on keskimäärin mennyt vielä hyvin.

– Suomi kävi läpi samantapaisen kriisin vuosia sitten ja siitä päästiin kovalla työllä yli.

Maan talouden yksi perinteinen sektori, rakennusala, on muutoksessa. Jäljellä olevat suuret rakennusyhtiöt ovat selviytyäkseen joutuneet lähtemään myös ulkomaille Aasiaa ja Amerikkoja myöten valtaamaan markkinoita.

Tämä on uutta monella muullakin alalla, sillä Espanja on ollut suhteellisen itseriittoinen maa.

– Espanjan yrityselämän kannalta on kaikkein tärkeintä yritysten kansainvälistyminen. Ei niinkään että tulisi jokin yksittäinen toimiala joka pelastaa Espanjan, ja suuren työttömyyden poistaa saman tien. (Tärkeää on) se että yritykset, ja nimenomaan keskisuuret ja pienetkin yritykset, suuntaavat ulkomaan markkinoille ihan eri tavalla tällä hetkellä kuin koskaan aikaisemmin, kuvaa muutosta Finpron Madridin toimiston johtaja Pekka Tolonen.

Janne Hopsu, Madrid - MTV3

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.