Mainos

Euroopan keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan

Ohjauskoron nousun odotusta on kuitenkin ilmassa, koska raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on ollut viime aikoina poikkeuksellisen korkealla.

Euroopan keskuspankki on jättänyt rahamarkkinoita ohjailevan koron ennalleen tasan kahteen prosenttiin. Uutinen rauhoitti myös suomalaista asuntovelallista, joka saa vastakin nukkua yönsä rauhassa.

Euroopan rahamarkkinoita seuraavat analyytikot ovat kuitenkin syksyn mittaan alkaneet pikku hiljaa povailla korkotason nousua. Hätäisimmät veikkaavat koron nousua jo joulukuulle, mutta maltillisimmat ovat valmiit lykkäämään päätöstä ensi vuoden puolelle. Nousun odotusta on ilmassa, koska raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on pitkin syksyä hätyyttänyt ennätyslukemia.

Polttoaineen ja energian hintojen nousut ovat kiihdyttäneet myös Euroopassa inflaatiota eli kuluttajahintojen nousua. Euroopan keskuspankin rooliin kuuluu vahtia haukan lailla, ettei kuluttajahintojen nousu ylitä kahta prosenttia. Esimerkiksi lokakuussa euroalueen kuluttajahinnat nousivat kaksi ja puoli prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo katsoo, ettei öljyn hinnannousu ole riittävä syy kiristää rahapolitiikkaa eli nostaa korkoa. Syytä löytyy entistä vähemmän nyt, kun öljyn tynnyrihinta on pudonnut 60 dollarin kieppeille 70 dollarin ennätyslukemista. Öljyn hinnannousu on kuitenkin euroalueen ulkopuolelta tuleva vaikutin.

- Inflaatiopaineiden pitäisi tulla euroalueen sisältä, esimerkiksi taloudellisen toiminnan vilkkaudesta, Sauramo huomauttaa.

Korko ei nouse kertarysäyksellä

Sauramo arvelee, että keskuspankki valitsee maltillisen tien, jos ja kun se lähtee korkoja nostamaan. Korotukset ovat todennäköisesti prosenttiyksikön neljänneksen (0,25) suuruisia. Sauramon mielestä suuri kysymys koronnostojen taustalla on, mille tasolle korko nousee. Nykyinen korkotaso on selvästi matalampi kuin hulvattomimpaan aikaan ennen 1990-luvun alun romahdusta.

Uusien lainojen korko painui toukokuussa alle kolmeen prosenttiin, mikä on yli kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin asuntomarkkinoiden kuumimpaan aikaan toistakymmentä vuotta sitten. Tuolloin asuntolainojen keskikorko oli 14 prosentissa, mutta velkaa otettiin myös 17 prosentin korolla. Myös Suomen talous on nyt aivan eri pohjalla kuin 1980-luvun lopulla, jolloin asuntokupla syntyi ja siten puhkesi.

- Velanhoitomenot eivät lohkaise tuloista yhtä paljon kuin silloin, ja laina-ajat ovat selvästi silloista pidemmät, Sauramo sanoo.

Sauramo ei halua lähteä arvailemaan, kuinka herkässä tilanteessa asuntomarkkinat nyt ovat ja kuinka nopeasti edes aavistus koronnoususta heijastuu asuntokauppaan. Hän muistuttaa, että tässä vaiheessa koronnousu on vielä markkinoiden arvuuttelua.

Tosin Euroopan keskuspankki on jo ennakkoon myös antanut ymmärtää, että se on valmis nostamaan korkoja pitääkseen yllä hintavakautta. Euroopan keskuspankin ranskalainen pääjohtaja Jean-Claude Trichet mainitsi tänään Frankfurtissa pankin voivan puuttua korkotasoon millä hetkellä tahansa. Keskuspankkislangilla ilmaistuna EKP pitää yllä suurta valppautta, mitä tulee inflaatioon kiihtymiseen. Trichet´n kommentteja ei kuitenkaan voi tulkita niin, että pankki valmistelisi koronnostoa jo joulukuuksi.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.