Helikopteriliikenne Tallinnaan osoittautunut kannattavaksi

Copterline suunnittelee reittilentoa Pietariin. Kopteriliikenteen lentomelu ja terminaalin sijainti on kuitenkin häirinnyt itähelsinkiläisiä.

Viime vuoden toukokuussa aloitetut säännölliset helikopterilennot Helsingin ja Tallinnan välillä ovat osoittautuneet menestystuotteeksi.

Copterline-yhtiö ylitti ensimmäisen toimintavuoden 30 000 matkustajan tavoitteen lähes 20 prosentilla. Myös toinen toimintavuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Elokuun lopulla yhtiö kuljetti Suomenlahden yli 50 000:nnen matkustajansa.

18 minuutin matkustusaika on saanut ystäviä etenkin kiireisten liikematkustajien parissa. Copterlinen toimitusjohtaja Kari Ljungberg ei peittele tyytyväisyyttään.

-Olemme saavuttaneet kriittisen massan. Nyt voimme keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen edelleen, Ljungberg sanoo.

Juhlavuoden kunniaksi Pietariin?

Yksi liiketoiminnan kehittämisen muoto on hyväksi havaitun idean soveltaminen muille reiteille. Ljungbergin mukaan Copterline tutkii jatkuvasti eri reittivaihtoehtoja Itämeren alueella, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Yksi mielenkiintoisimmista reiteistä kulkee Helsingin ja Pietarin välillä.

Ljungbergin mukaan ajatus helikopteriliikenteestä sai uutta nostetta presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailun yhteydessä.

Putin ehdotti, että Helsingin ja Pietarin välistä rautatieyhteyttä parannettaisiin niin, että kaupungista toiseen pääsisi kolmessa tunnissa. Putin toivoi, että nopea yhteys saataisiin valmiiksi jo vuodeksi 2003, jolloin Pietari viettää 300-vuotisjuhliaan.

Rautatieyhteyden nopeuttaminen vaatisi kuitenkin niin suuria perusparannuksia, ettei moinen onnistu vain parissa vuodessa. Ljungbergin mukaan Copterline voisi jo ennen VR:ää ryhtyä tarjoamaan pikayhteyttä 4,7 miljoonan asukkaan Pietariin.

-Pietarin 300-vuotisjuhla olisi hyvä aloittamisajankohta uudelle reitille, Ljungberg pohtii. Lentoaika Pietariin olisi noin 55 minuuttia, joten asiakas voitaisiin Copterlinen laskujen mukaan toimittaa "taksista taksiin" tunnissa ja kymmenessä minuutissa.

Helikopterikuljetuksen etuna on Ljungbergin mukaan juuri se, että vähäisen matkustajamäärän vuoksi passintarkastukseen ja tulliin ei pääse syntymään pitkiä jonoja. Tallinnan-liikenteessä oleviin Sikorsky-koptereihin mahtuu vain 12 matkustajaa, mutta mahdolliselle Pietarin-reitille Copterline lähtisi Sikorskyn 22-paikkaisella kopterilla.

Kopterivalmistaja antoi alkusysäyksen

Ljungberg sai idean Helsingin ja Tallinnan väliseen reittiliikenteeseen viitisen vuotta sitten Sikorsky-yhtiöltä, joka oli kartoittanut maailmanlaajuisesti sopivia paikkoja helikoptereilla hoidettavalle reittiliikenteelle.

Ljungbergin vuonna 1990 perustama yritys hoiti ennen Sikorskyn ehdotusta erilaisia tarkastus-, kuvaus- ja yleisölennätyksiä. Nuoren toimitusjohtajan mieli paloi kuitenkin haastavampiin hommiin.

-Laskeskelin Sikorskyn antamia lukuja ja huomasin että tässähän on hyvä mahdollisuus, 38-vuotias Ljungberg muistelee. Ljungbergin mukaan helikopterien reittiliikenne vaatii kannattaakseen sopivat maantieteelliset olosuhteet. Reitin päätepisteiden on oltava sopivan lyhyellä etäisyydellä toisistaan ja niiden välissä on oltava maantieteellisiä esteitä, jotka estävät sujuvan auto- tai rautatieliikenteen.

Lisäksi kohteiden välillä on liikuttava riittävästi maksukykyistä asiakaskuntaa. Copterlinen reitin ohella Sikorskyn koptereilla lennetään mm. Helsingborgin ja Kööpenhaminan, Vancouverin ja Seattlen sekä Hongkongin ja Macaon väliä.

Rönsyt karsitaan

Pääomasijoitusyhtiö Capman osti viime vuoden lopulla 15 prosentin siivun Copterlinestä. Ljungbergin mukaan sijoitusyhtiön mukaantulo on tuonut Copterlineen annoksen "ammatillista määrätietoisuutta". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Copterline on luopumassa monien perinteisten helikopteripalveluiden tarjoamisesta ja keskittymässä ydinliiketoimintaansa eli reittilentoihin.

Yhtiön 53 miljoonan markan liikevaihdosta tulee Tallinnan liikenteestä jo reilut 60 prosenttia. Copterline on operoi aiemmin mm. Medi-Heli -lääkärihelikoptereita, mutta toiminta on sittemmin siirtynyt ahvenanmaalaisen Skärgårdshavets Helikoptertjänstin hoidettavaksi.

Copterline operoi edelleen Helsingistä, Oulusta ja Varkaudesta toimivia pelastushelikoptereita. Lisäksi 13 kopterin ja 73 työntekijän yhtiö mm. kuljettaa hiihtäjiä ja kalastajia Lapissa sekä hoitaa jäänmurtajien huoltolentoja.

Uskollisia asiakkaita

Ljungbergin mukaan Copterlinellä on vielä tekemistä oman tunnettuutensa kehittämisessä. Toimitusjohtajan silmään pistää nimittäin se, että yhtiön ensimmäisen 50 000 matkustajan joukossa oli vain 10 000 eri nimeä.

-Toisaalta tämä todistaa, että meillä kertaalleen lentäneet "jäävät koukkuun" eli valitsevat jatkossakin Copterlinen, Ljungberg huomauttaa. Copterlinen tavoitteena on kuljettaa ensi vuonna Suomenlahden yli 70 000 matkalaista. Ljungberg korostaa, että kopterimatkustajien osuus on pieni murto-osa kaikista Suomenlahden yli matkaavista.

Tänä vuonna Suomen ja Viron välillä arvioidaan kulkevan noin 6,3 miljoonaa matkustajaa, joten yhtiön markkinaosuus jää alle prosentin. Ljungbergin mukaan Copterlinen pienen matkustajaosuuden vuoksi yhteistyö laivayhtiöiden kanssa on sujunut hyvin. Kuluneen kesän menestystuotteeksi nousi esimerkiksi yhdessä Silja Linen kanssa toteutettu "kissakopteri"-paketti, jossa toiseen suuntaan matkattiin Siljan Superseacat-aluksella.

Hinnasto uusiksi

Copterline pyrkii laajentamaan asiakaspohjaansa uudistetulla lippuhinnastollaan. Syyskuun alkupuolelle saakka maksoivat kaikki vuorot 980 markkaa, mutta nyt hintahaitari liikkuu vuorosta riippuen 380:n ja 1130 markan välillä. Uudistuksella pyritään tasoittamaan eri vuorojen suosiota. Kysyntä on kasaantunut tietyille aamu- ja iltapäivävuoroille, sillä valtaosa kopterimatkustajista on suomalaisia liikematkustajia.

Päinvastoin kuin laivayhtiöt, Ljungberg ei ole huolissaan verovapaan kaupan loppumisesta Viron mahdollisen EU-jäsenyyden myötä. Yhtiön Tallinnan terminaalissa on pieni tax free -myymälä, mutta sen myynti on sivuroolissa Copterlinen toiminnassa.

-Ihmiset tulevat meille ensisijaisesti matkustamaan, eivät ostoksille, Ljungberg kiteyttää.

Lentomelu riepoo etelähelsinkiläisiä

Copterlinen menestystarina on paistatellut myönteisessä julkisuudessa, mutta eteläisen Helsingin asukasyhdistysten keskuudessa yhtiön imago ei ole yhtä positiivinen.

Yhdistykset ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhtiön terminaalin sijainnista Hernesaaren eteläkärjessä. Asukasyhdistyksiä on helikopterien tuottaman melun ohella ärsyttänyt tapa, jolla asiaa on edistetty kaupungin hallintoelimissä.

-Helikopteriterminaalin rakentaminen virkistysalueiden läheisyyteen on ristiriidassa uuden rakennuslain kanssa, Eteläiset kaupunginosat ry:n hallituksen jäsen Sirpa Saari sanoo.

Terminaali viheralueella

Helsingin etelärannoille on suunniteltu Kaivopuistosta Hernesaareen ulottuvaa viheraluetta, jolle myös Copterlinen terminaali sijoittuisi. Terminaalin läheisyyteen on suunnitteilla mm. merimuseo ja venesatama.

Saaren mukaan helikopteriliikenne häiritsee myös läheisessä Pihlajasaaressa ulkoilevia kaupunkilaisia. Copterline lentää tällä hetkellä 14 kertaa päivässä Tallinnan ja Helsingin väliä. Saaren mukaan koptereiden tuottama lyhytkestoinen, mutta kova melu häiritsee etenkin kotonaan työtä tekeviä etelähelsinkiläisiä.

Tällä hetkellä terminaalista on lähimpiin asuinrakennuksiin matkaa puolisen kilometriä. Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan kopteriliikenne ei ylitä säädettyjä desibelirajoja.

Tallinnalaiset tyytyväisiä

Copterlinen Tallinnan terminaali sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa vuoden 1980 olympialaisia varten rakennetussa Linnahallin rakennuksessa. Lähimpiin asuinrakennuksiin on Tallinnassa lyhyempi matka kuin Helsingissä, mutta Copterlinen Tallinnan pään johtajan Tönis Leppin mukaan terminaalin sijoituksesta ei ole valitettu.

Sirpa Saari arvioi, että tallinnalaiset saattavat kyllästyä helikoptereiden tuottamaan meluun, kunhan kaupunkiin alkaa syntyä aktiivisia asukasyhdistyksiä. Kari Ljungbergin mukaan Copterline suhtautuu asukasyhdistysten valituksiin vakavasti ja tekee parhaansa lentomelun vähentämiseksi.

Yhtiön kopterit karttavat tarkasti lentämistä asuinalueiden yläpuolella, ja monet Copterlinelle tulevat valitussoitot kohdistuvatkin Ljungbergin mukaan väärään osoitteeseen.

-Meluongelma tulee varmasti teknologian kehityksen myötä paranemaan. On myös kopterivalmistajien intressissä alentaa koneiden melutasoa, Ljungberg sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.