Jäämeren rata mullistaisi pohjoisen logistiikan

Junayhteyttä Rovaniemeltä Jäämerelle on suunniteltu jo noin 100 vuotta, mutta nyt sillä on puolestapuhujia enemmän kuin koskaan.

Rataa pidetään aivan välttämättömänä myös Norjassa, jossa ollaan jo tuskastuneita suomalaispoliitikkojen hitauteen edistää arktisia logistiikkainvestointeja. Kysymys on noin kolmen miljardin euron rakennusurakasta.

Kaikkialla Pohjois-Norjassa valmistaudutaan Barentsin alueen energiarikkauksien hyödyntämiseen aivan uudessa mittakaavassa. Norjalaiset uskovat, että se johtaa samalla rautatien rakentamiseen Suomesta Jäämeren rantaan.

– Minusta se on hyvinkin realistinen hanke. Kysymys on vain siitä milloin se tulee, uskoo Kirkkoniemen elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Terje Meyer.

Kolme miljardia ja 500 kilometriä

Radan toteutuminen on keskeisesti kiinni Lapin uusien kaivosten rakentamisesta. Erityisesti Sodankylän pohjoispuolella tutkittavasta Sakatista, joka on kooltaan maailmanluokan nikkeli- ja kupariesiintymä.

Arkista rataa, Jäämeren käytävää lobataan parhaillaan suomalaisella Arctic Corridor - nimisellä EU-hankkeella. Sen tehtävänä on selvittää miten Lapin kaivosten logistiikkaongelmat saisivat uuden ilmansuunnan Jäämerelle ja edelleen Koillisväylälle.

Arktinen rautatie johtaisi Rovaniemeltä Sodankylän kautta Ivaloon ja siitä edelleen kahta reittivaihtoehtoa Inarinjärven ympäri Kirkkoniemeen. Radan kokonaispituus olisi noin 500 kilometriä. Rovaniemeltä Sodankylän kaivosalueille on noin 150 kilometriä, ja siitä Kirkkoniemeen vielä noin 350 kilometriä.

– Tavoitteena on että vuonna 2020 rata olisi käytössä Sodankylään ja 2030 sitten Kirkkoniemeen asti, laskee projektipäällikkö Jorma Pietiläinen.

Rata maksaisi Sodankylään 350 miljoonaa ja Kirkkoniemeen enimmillään kolme miljardia euroa.

Suunnittelu vie 10 vuotta

– Nyt pitäisi valtiojohdossa tehdä periaatepäätös, että rata rakennetaan seuraavan 20 vuoden aikana. Pitäisi aloittaa rahoituksen kerääminen yhdessä norjalaisten kanssa, vaatii Arctic Corridor - hankkeen kehittämispäällikkö Timo Lohi Sodankylästä.

Lohi muistuttaa, että pelkkä radan suunnittelu vie jo 10 vuotta. Toistaiseksi arktinen rautatie löytyy kuitenkin vain hankkeen esitteestä. Kriittisten mineraalien tarve maailmalla on etu ratahankkeelle.

– Varmaan tämä on niin merkittävä asia Pohjois-Euroopalle että EU-rahaankin tulee, uskoo liikennehankkeisiin perehtynyt Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

Ruotsi valitsi Narvikin

Ruotsi katsoo jo Suomea selvemmin pohjoisen suuntaan. Arktinen strategia on siellä viety jo käytäntöön. Esimerkiksi Narvikin radalle on tulossa toinen raide. Suomessa arktinen stsategia on tulossa eduskuntaan tänä syksynä.

– Suomen kannalta oli valitettavaa, että Ruotsi suuntasi katseet Narvikin suuntaan ja Norjakin kehittää sitä paljon. Se on Suomen kannalta hankala suunta. Sillä linjauksella Suomi jää vähän pussiin, Holm arvioi.

Radan rahoittaminen valtion perusbudjetista ei ole Holmin mielestä realistista. Se ei voi kilpailla esimerkiksi sote-rahoista.

– Rakentaminen kestäisi iäisyyden. Jäämeren radan rahoitukseen on etsittävä elinkaarimalleja, joista meillä on jo hyviä kokemuksia.

Kaavoitus on käynnissä

Lapin maakuntakaavan valmistelussa Jäämeren rataan on ryhdytty jo varautumaan. Kaavatyö vie kokonaisuutena useita vuosia.

– Jos Sakatin kaivos avataan, rata tulee Sodankylään jo tällä vuosikymmenellä, uskoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksessa aikataulua pidetään vielä aivan liian optimistisena. Lotvosen mielestä rahoituskanavia löytyy kuitenkin myös ulkomailta.

– Esimerkiksi Norjan öljyrahasto on sellainen. Siitä voidaan rahoittaa investointeja myös ullkomailla, jos ne hyödyttävät norjalaisia. Tämä rata olisi juuri sellainen, Lotvonen tulkitsee.

Rahoitus ehkä Aasiasta

Yhtä todennäköinen rahoittaja voisi löytyä myös Aasiasta, jossa ratahanke on pantu merkille suurella mielenkiinnolla.

– Aasialaisilla, erityisesti kiinalaisilla ja korealaisilla on kaupallinen intressi ja heillä on myös rahaa toteuttaa näitä hankkeita, Pietiläinen muistuttaa.

Lapin ratahankkeet saattavat tulla ajankohtaisiksi jo lähikuukausina. Soklin kaivoksen avaamisesta kun odotetaan Yaralta päätöstä jo loppuvuoden aikana.

– Se pistäisi vauhtia Soklin radan rakentamiseen ja toisi paineita Kemijärvi-Salla välin kunnostukseen, Lotvonen laskee.

Vaikutuksia koko Eurooppaan

Jäämeren rata mullistaisi monet asiat Pohjois-Suomessa ja koko Barentsin alueella. Liikenne voisi hyvinkin muuttua radalla kaksisuuntaiseksi. Sitten malmijunat suihkisivat pohjoiseen ja kaasujunat etelään.

– Suomalaispoliitikkojen pitäisi olla paljon nykyistä kiinnostuneempia liikenneyhteyksien rakentamisesta Suomen ja Norjan välille. Meillä on paljon annettavaa toisillemme, Terje Meyer kannustaa suomalaisia.

Liikennettä radalle toisivat Barentsin öljy- ja kaasukuljetukset, kaivosteollisuus, Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän metsäteollisuus, kalastus ja turismi.

Jäämeren radan vaikutukset tuntuisivat laskelmien mukaan myös Baltiassa ja koko Euroopassa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.