Kiinan ison kasvun aika ei enää palaa – puolue totuttelee "uuteen normaaliin"

Yli kymmenen prosentin kasvulukujen aika Kiinassa on pysyvästi ohi. Nyt sekä maan väestö että hallitseva kommunistinen puolue joutuvat tottumaan ”uuteen normaaliin”.

Se tarkoittaa joidenkin arvioiden mukaan jopa vain viiden prosentin vuosikasvua.

Talouskasvun ja yhteiskunnallisen vakauden välinen yhteys on äärimmäisen vahva, ja nyt kommunistinen puolue joutuu vähitellen oikeuttamaan asemansa muilla tavoin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Teemu Naarajärvi.

– Presidentti Xi Jinpingin viimeaikaiset ulostulot muun muassa ideologiassa, ulkopolitiikassa ja korruptiossa liittyvät siihen, miten puolueessa reagoidaan talouden hidastumiseen. 

Kiina on ollut aggressiivinen lähialueillaan ja kiistelee esimerkiksi alueista Etelä-Kiinan merellä. Xi on myös käynyt näyttävää kampanjaa korruptoituneita virkamiehiä kohtaan ja toisaalta saanut sen avulla kansansuosiota, toisaalta keskittänyt valtaansa.

Ailahtelu maan rahoitusmarkkinoilla on toinen sisäistä epävakautta luova asia. Neljä viidesosaa osakekaupasta on yksityisten sijoittajien käsissä, ja esimerkiksi monet eläkeläiset ovat sijoittaneet säästöjään. Aiemmin käytännössä ainoat sijoituskeinot ovat olleet joko kiinteistöt tai pankkitalletukset.

Kansainvälisessä mediassa on spekuloitu, että viimeisen puolen vuoden aikana nähdyistä pörssimokista seuraisi henkilövaihdoksia, ja esimerkiksi arvopaperivalvoja CSRC:tä johtava Xiao Gang olisi saamassa potkut. Jopa taloudesta nimellisesti vastaava pääministeri Li Keqiang olisi joutumassa syrjään ensi vuoden puoluekongressissa.

Naarajärvi ei Lin syrjäyttämiseen usko, vaan siitä voisi olla jopa haittaa.

– Jos tilanne ei parane, olisi ilmiselvää, että taloustilanne ei ole henkilöstä kiinni. Vaihdos suuntaisi lisäksi hyvin kirkkaan valokeilan puolueen johdon mahdollisiin erimielisyyksiin, mitä se haluaa välttää.

Työttömyys ei nousussa

Erityistä epävakautta on syntynyt viranomaisten epäjohdonmukaisesta viestinnästä, mutta tästä huolimatta Kiinan sisällä ongelmat eivät ole vielä näyttäytyneet laajoina. 

– Tähän mennessä näyttää siltä, että työttömyys ei ole lähtenyt nousuun. Näyttää siltä, että reaalipalkat edelleen nousevat, sanoo tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta.

Suomalaisista yrityksistä on hänen mukaansa toisaalta kantautunut viestiä, että hyvien työntekijöiden pitäminen on aiempaa helpompaa. Työvoiman kysyntä ei maassa siis kasva enää entiseen malliin.

Rakentaminen romahti

Rakentamisen ja teollisuustuotannon osuus bruttokansantuotteesta on vähentynyt selvästi tällä vuosikymmenellä. Kasvua ovat tuoneet erityisesti palvelusektori ja it-ala.

Rakennusprojektien kohtaamista vaikeuksista kertovat muun muassa viime kuukausina kiihtyneet lakot ja työtaistelut, jotka juontuvat maksamattomista palkoista.

Kun investointeja ei enää synny samaan tahtiin, vähenee myös raaka-aineiden kysyntä. Kuparin kurssi on ollut viime aikoina alimmillaan sitten vuoden 2009. Osaltaan kyse on odotusten madaltumisesta.

– Kiinan kysynnällä on ollut niin valtava vaikutus raaka-ainemarkkinoilla viime vuosina, että se on heilauttanut hintoja rajusti, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suurista suomalaisyrityksistä Kiinan markkinoilta kasvua hakevat esimerkiksi Kone ja metsäteollisuuden yritykset. Vaikka Kone ilmoitti viikko sitten saaneensa uusia urakoita Kiinasta, on sen painopiste siirtymässä huoltoon ja palveluihin.

Kaikki raaka-aineetkaan eivät ole laskusuunnassa. Esimerkiksi sellun vienti Kiinaan on kasvanut merkittävästi. Syynä on maassa valtavasti kasvanut nettikauppa.

– Tavaran kuljetukseen tarvitaan laatikoita, ja niitä tehdään muun muassa suomalaisesta pitkäkuituisesta sellusta, Korhonen sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.