KOMMENTTI: Fennovoiman uskomaton tarina – ydinvoiman vastustajille luu kurkkuun

Fennovoiman ydinvoimahanke sisältää sellaisia mielikuvituksellisia juonenkäänteitä, ettei niitä hevillä hyvä kirjailijakaan olisi kyennyt kehittämään. Eikä vielä ole nähty edes loppuratkaisua.

Ydinvoiman sijoituspaikkakunnastakin käytiin värikäs kisa julkisuudessa. Lopulta Simo hävisi ja Pyhäjoki voitti.

Jos tuotantolaitos Pyhäjoen Hanhiniemeen joskus nousee, niin se voi ylpeillä monilla asioilla. Fennovoiman hanketta ei kaatanut Japanin tsunami, eikä Ukrainan kriisi. Sen sijaan Suomen hallitus kaatui ydinvoimalan tieltä, kun Vihreät siirtyivät laulukuoroon kesän lopulla.

Japanin tsunami vei kuitenkin yhtiön toisen pääomistajan, saksalaisen E.onin. Yhtiö ilmoitti Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen luopuvansa ydinvoimasta ja vetäytyi myös Suomen markkinoilta. Nyt E.on on Saksan ydinvoima-luopumispäätösten jälkeen taloudellisesti kriisiyhtiö.

Fennovoiman hanketta ei kaatanut Japanin tsunami, eikä Ukrainan kriisi. Sen sijaan Suomen hallitus kaatui ydinvoimalan tieltä, kun vihreät siirtyivät laulukuoroon kesän lopulla.

Muutama vuosi sitten silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) perusteli Fennovoiman lupapäätöstä Suomen sähköntarpeella ja kilpailun lisäämisellä Suomen sähkömarkkinoilla. Nyt kun E.on on korvautumassa Fortumilla, heittää tämä kilpailun lisäämisperustelu tietysti häränpyllyä. Sen sijaan sähköntarve-perustelu saattaa olla entistäkin ajankohtaisempi.

Sähköntuotannosta poistuu parin vuosikymmenen aikana niin monta kivihiiltä polttavaa laitosta, että niiden korvaamiseen eivät riitä suunnitellut tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnit – eikä edes se, että koko metsästä irtoava vuosikasvu poltettaisiin sähköksi.

E.onin lähdön jälkeen Fennovoiman laitoskokoa pienennettiin ja rakentajaksi ilmaantui venäläinen Rosatom. Rosatomilla on kova hinku läntisen Euroopan markkinoille, mutta yhtiön (tai Venäjän valtion viraston) uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä ovat syöneet Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Ilman Rosatomia Fennovoima olisi ollut kuitenkin täydellisessä pulassa, ja venäläiskumppanin tulon jälkeenkin riittävän suomalaisomistuksen saaminen hankkeen taakse on ollut vaikeaa. On puuttunut suomalainen veturi-yritys.

Suomalaisista yritysomistajista eniten Fennovoiman osakkuussähköä tarvitsevat teräsyhtiöt Outokumpu ja Rautaruukki. Outokumpu on ollut viime vuodet taloudellisesti huonossa hapessa, ja Rautaruukkikin on tämän vuoden aikana kuoriutunut puolestaan ruotsalaiseksi SSAB:ksi.

Sähköntuotannosta poistuu parin vuosikymmenen aikana niin monta kivihiiltä polttavaa laitosta, että niiden korvaamiseen eivät riitä suunnitellut tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnit – eikä edes se, että koko metsästä irtoava vuosikasvu poltettaisiin sähköksi.

Nyt siis näyttäisi, että kotimaiseksi uskottavaksi veturi-yritykseksi olisi tulossa Fortum. Tähän saakka Fortum on kiertänyt Fennovoiman kaukaa. Fortum loukkaantui, kun hallitus hylkäsi sen Loviisan lupahakemuksen samalla kun Fennovoiman hakemus hyväksyttiin.

Eilen siis Fortum, Rosatom ja Gazprom tekivät Moskovassa toisilleen sellaiset tarjoukset, että niistä ei voinut kukaan kieltäytyä.

Fortumille Fennovoiman mahdollinen 15 prosentin omistusosuus on pieni sijoitus esimerkiksi Karjalan ja Kuolan vesivoimaloihin verrattuna. Siperian sähköverkkoon Fortum on sijoittanut (nopea päässälasku) noin kaksikymmenkertaisen summan Fennovoima-osakkuuden hintaan verrattuna. Toimitusjohtaja Tapio Kuula sanoi tiedotustilaisuudessa Venäjään viitaten, että hyvä omistaja pysyy mukana vaikeinakin aikoina. Fortum on toiminut Venäjällä kauan ja yhtiöllä on siellä paljon pelissä.

Mitä tekee nyt eduskunta? Tapio Kuulan ”Moskovan terveiset” vievät kyllä ilman ydinvoiman vastustajien pääargumentilta. Heidän oli tarkoitus pelotella eduskuntaa Venäjällä ja Rosatomilla.

Nyt Pyhäjoen voimala on muutaman piirun suomalaisempi hanke.

Aina voi tietysti sadatella Olkiluodon ydinvoimatyömaata. Siellähän kolmosreaktorin rakennustyö on nyt lähes pysähdyksissä, kun rakentaja (Areva) ja laitoksen tuleva omistaja (TVO) ovat riidoissa.

Mitä vielä näemme? Eduskunta puhuu ja äänestää luvasta perjantaina (ilmeisesti puolesta). Saako Fortum lopulta Karjalan ja Kuolan padotut kosket? Riittävätkö venäläisten eläkeläisten rahat Pyhäjoen voimalan rakentamiseen? Joutuuko Fortum ottamaan roolia vielä hankkeen rahoittajanakin?

Tästä kaikesta kerromme seuraavissa jaksoissa.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.