Kommentti: Mistä Espanjan pankkituessa on kyse?

Kreikka, Portugali, Irlanti – ja nyt Espanja. Espanjassa pelastetaan vain pankkeja, vannovat Espanjan pääministeri Mariano Rajoy ja muut poliitikot, mutta käytännössä nyt kokoon laitettava paketti on samanlainen kuin aiemmat valtioiden pelastuspaketit.

Espanjan pankit on pelastettava, siitä on suurin osa asiantuntijoista yhtä mieltä.

Espanja oli yhdysvaltalaisen taloustieteilijä Paul Krugmaninsanoin vaarallisen lähellä niin sanottua kuolemankierrettä, jossa epäilyt pankkien maksukyvystä pakottavat pankit myymään omaisuuttaan, mikä puolestaan lisää epäilyjä pankkien maksukyvystä entisestään, mikä puolestaan pakottaa myymään lisää omaisuutta ja niin edelleen.

Valtiot voivat pysäyttää tällaiset kuolemankierteet rahoittamalla pankkeja, mutta tällä kertaa Espanjan valtion oma maksukyky on asetettu markkinoilla kyseenalaiseksi, joten rahoituksen on yksinkertaisesti pakko tulla yhteiseurooppalaisesta rahastosta, sanoo Krugman. Käytännössä nyt pelastetaan Espanjan valtio.

Espanjan pankkien kaatuminen olisi katastrofi niin espanjalaisille kuin myös koko eurojärjestelmälle. Kaikkein tärkeintä on muistaa inhimillinen kärsimys: kuvitelkaa, jos pankki yhtäkkiä irtisanoisi kaikki lainat ja vaatisi niiden välitöntä takaisinmaksamista.

Espanjan pelastuspaketin yksityiskohdat ovat vielä auki, eikä kukaan tiedä esimerkiksi kuinka suuriksi Suomen vastuut paketissa nousevat.

Krugmanin mielestä on kuitenkin huomionarvoista, etteivät Euroopan johtajat vihjanneet sanallakaan muuttavansa nykyistä talouspolitiikkaa, jonka seurauksena espanjalaisista 25 prosenttia ja Espanjan nuorisosta joka toinen on työttömänä.

Espanjan pelastuspaketti ei nykyisellä talouspolitiikalla todennäköisesti jää viimeiseksi. Esimerkiksi Italia roikkuu edelleen kuilun partaalla.

Inflaatio apuun ja äkkiä

Useat taloustieteilijät sekä muun muassa sijoitusguru George Soros ovat argumentoineet jo parin vuoden ajan, että Euroopan talouskriisissä on kyse maksutaseen epätasapainon aiheuttamista kilpailukykyongelmista.

Euron käyttöönoton jälkeen pääoma virtasi Euroopan "ytimestä" eli lähinnä Saksasta ja Ranskasta euroalueen reunamaihin, joita pidettiin virheellisesti yhtä turvallisina sijoituskohteina kuin Saksaa. Halpa raha aiheutti talousbuumin, jonka seurauksena palkat ja hinnat nousivat nyt kriisissä olevissa maissa paljon nopeammin kuin Saksassa.

Jos Espanjalla tai muilla kriisimailla olisi oma valuutta, se heikentyisi talouden mukana ja palauttaisi espanjalaisten palkat suhteessa Saksaan jälleen kilpailukykyisiksi. Koska Espanja kuitenkin on kiinni eurossa, jää jäljelle kilpailukyvyn palauttaminen vain niin sanotulla sisäisellä devalvaatiolla. Se voidaan tehdä joko laskemalla palkkoja ja hintoja Espanjassa tai suuremmalla inflaatiolla Euroopan ytimessä eli käytännössä Saksassa.

Euroopan johtajat uskovat palkkojen ja hintojen laskemiseen. Nyt kuluneet pari vuotta ovat kuitenkin osoittaneet, etteivät palkat jousta alaspäin. Teoriassa kahden prosentin inflaatio Saksassa ja kahden prosentin deflaatio Espanjassa on suhteellisesti sama asia kuin neljän prosentin inflaatio Saksassa ja nollainflaatio Espanjassa. Käytännössä vain jälkimmäinen on mahdollinen.

Jos talous on tarpeeksi heikko tarpeeksi pitkään, palkatkin joustavat lopulta. Se toteutuu kuitenkin hirvittävällä inhimillisellä kustannuksella, kuten Espanjan työttömyysluvut kertovat. Lisäksi poliittinen järjestelmä ei usein kestä vuosikausia jatkuvaa taloudellista lamaannusta.

EKP ei auta

Jotta Espanjan pankkien pelastamisesta olisi jotain iloa, täytyisi Euroopalla olla uskottava suunnitelma talouden kurssin kääntämiseksi.

Sitä ei näy.

Euroalueen työttömyys nousee ja inflaatio sekä inflaatio-odotukset laskevat. Huhtikuussa 17 euromaan yhteinen työttömyysprosentti oli 11,0 eli suurin sitten euron käyttöönoton. Jos joskus on ollut aika Euroopan keskuspankin (EKP) väliintulolle, niin nyt. EKP päätti kuitenkin pitää ohjauskorkonsa ennallaan viime viikon kokouksessa.

Päätös oli odotettu, mutta talouden elpymisen kannalta jälleen yksi naula arkkuun. Useat asiantuntijat ovat epäilleet vuosikausia EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen järkevyyttä ja vaatineet sen kasvattamista, mutta nyt tulevaisuuden inflaatio-odotukset euroalueella ovat pudonneet alle prosenttiin.

Jos EKP ei muuta kurssiaan pian, saattaa euro hajota – tekivät poliitikot mitä tahansa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.