Kuluttajavirasto huolissaan etukorttien vaikutuksista

Kuluttajaviranomaiset kyselevät, voiko asiakas enää vertailla hintoja järkevällä tavalla.

Kauppojen etukortteja ja niihin liitettyjä luottotilejä on melkoisella osalla suomalaisista. Johtaako bonus-pisteiden kalastelu siihen, että tiettyyn kauppaan keskitetään ostokset, vaikka hinta olisi kalliskin. Onko korttiasiakkuus varma tie velkavankeuteen ja hämärtääkö etukortti rehtiä kilpailua, kysytään Kuluttajavirastossa.

Kauppaketjujen korteista vastaavat sanovat, että ongelmaluottoja on vain murto-osa. Eniten on säntillisiä asiakkaita.

Mm. K-kauppojen Plussa-kortti aloitti kunniakkaan uransa vuonna 1997. Nyt kortteja on vähän päälle kolme miljoonaa. Korttiliiketoiminnan toimitusjohtaja Niila Rajala sanoo, ettei heillä ole ongelmia K-plussakorttien suhteen. He ovat ulkoistaneet noin 50 000 tiliasiakkaan hoidon ulkopuoliselle yhtiölle, Nordea Rahoitukselle. Rajala kertoo, että tytäryhtiö K-luotto myytiin viime syksynä ja se fuusioitiin Nordea Rahoitukseen ennen kesälomia.

-He käytännössä tekevät asiakasvalinnan, hoitavat laskutuksen, puhelinpalvelun ja perinnän. Toki me saamme tilastotietoa toiminnan kehittymisestä ja sujumisesta. Vain alle prosentin verran tileistä joudutaan hoitamaan jälkivaatimuksilla.

Rajalan mukaan K-ryhmässä ei pidetä hyvänä, että asiakas on liian tiukassa velkasuhteessa kauppaan.

-Enemmänkin meille on hyväksi, että asiakas pärjää kaiken kaikkiaan hyvin. Siksi on myös pyritty eroon ns. suoratileistä. Nykyisin niitä on K-kaupoissa vähäisesti, puhutaan vain kymmenistä tileistä. Kyllä ostoksien määrä on tietysti korkeampi ja useammin asioidaan, kun Plussa-luottokortti on käytössä.

Korttimaksut ovat sitä paitsi ylimalkaan lisääntyneet. Nordea Rahoituksen mukaan yhden liikkeen luottokortit ovat vähentymässä. Heidän kuitenkin kannattaa pitää K-Plussakorttia, koska toimipisteitä on aika paljon, noin 2300, verrattuna toisiin yhden liikkeen kortteihin.

Avoin kilpailu ja kuluttajan vapaa valinta

Kuluttajavirasto pitää ongelmana sitä, että erilaiset etukortit hämärtävät markkinoiden läpinäkyvyyttä. Johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta moittii kuluttajia etujen perässä juoksemisesta.. Silloin kun päähuomio on bonuksissa ja pisteissä, johtaa se siihen, että ihminen menee vaikka korttiin kytketyn teleoperaattorin tai sähköyhtiön asiakkaaksi saadakseni etuja - ei palvelun tarjoajan hintatason vuoksi. Kerätään siis lisäetuja, mutta ei tiedetä millä rahalla keräys oikein maksetaan.

Kuinka monta sataa euroa joutuu laittamaan likoon, että saa puoli tusinaa Arabian lautasia, kyselee Peltonen.

-Tämä on vähän samanlainen juttu kuin alennusilmoittelussa. Pääpointti on alennuksen suuruus eikä se mitä tuote maksaa.

Peltosen mukaan ihmisten arkielämä on kiireistä ja hankalaa. Yhtään tilannetta ei helpota se, että pitäisi vielä pysytä tekemään järkeviä hintavertailuja.

Kanta-asiakasjärjestelmän ylläpitäminen on maailmanlaajuinen ilmiö. On muotia pyrkiä pitämään asiakas kytköksissä samaan yrittäjään. Elinkeinonharjoittajat eivät kuitenkaan ole olleet kaikilta osin tyytyväisiä kanta-asiakaskortteihin, joihin ryhdyttiin, kun haluttiin saada tietoa ihmisten ostostottumuksista.

Korttijärjestelmän ylläpito on aika kallista, väittää Peltonen. Näppituntumalta Peltonen arvioi, ettei Suomessa ihan päivittäistavaroita jatkuvasti osteta luotolla. Sitä käytetään enimmäkseen isoja ostoksia rahoittamaan, mutta kyllä ongelma on selvästi tulossa, esimerkiksi Yhdysvalloissa näkee selvästi trendin. Kilpailun avaamisen kannalta kanta-asiakaskortti ja siihen liitetyt luotot eivät ole toimiva ratkaisu.

-Tietysti kortteihin liitetään nykyisin vahvasti myös tunne. Lisä-arvo syntyy kortin haltijalle siitä, että hän tuntee olevansa osa yhteisöä, yhteistä kuluttajaperhettä.

Yhteiskuntavastuuta ja arvokkuutta

Osuuskunnallisen S-kortin asiakasomistajia on 1,4 miljoonaa, korttien takaa löytyy noin 2,9 miljoonaa ihmistä.

-Kortti ei ole meille erilliskustannus, vaan se kuuluu yritysmuotoon osuuskuntana, sanoo markkinointijohtaja Risto Niemelä S-ryhmän asiakasomistajuusyksiköstä.

Kuluttajaviraston väitteitä etukortin kalliista hoitokustannuksista hän ei näe olennaisena heidän kannaltaan. S-tilejä on noin 800 000 ja S-etuluottoja noin 41 000. S-tili on vähän niin kuin pankkitili ja S-etuluotto on tyypillinen kulutusluotto.

-Ongelmaluottojen määrä meillä on hyvin paljon alle prosentin. Asiakasomistajat hoitavat asiansa hyvin. Meillä ei tyrkytetä. Asiakkaat ovat tyytyväisiä 1990-luvun alussa tehtyyn periaatepäätökseen, että meillä pitäisi olla pysyvästi kohtuullinen hinta. Sen vuoksi S-kaupoissa ei ole niin hirveästi kärkitarjouksia.

Bonusmyynti on kehittynyt hyvin. Tänä vuonna sitä kertyy asiakkaille 167 miljoonaa euroa. Tradekan Ykkösbonus-kortteja on 1,8 miljoonaa, joihin kuuluun reilu miljoona taloutta. Luotollinen Bonus-kortti hoituu Sampo-pankin kautta. Niitä on noin 410 000.

Kanta-asiakasjohtaja Timo Savinen toteaa, että kaupoissa maksetaan nykyisin ylivoimaisesti eniten kortilla: pankkikorteilla tai luottokorteilla.

-Mutta me emme tietenkään halua kaikkia rahoja asiakkailta, vaan haluamme palkita uskollisen asiakkaan. Tämä on myös osa meidän kantamaamme yhteiskuntavastuusta.

YkkösBonus-luotoissa ei myöskään Savisen mukaan ole huolestuttavasti luottohäiriöitä. Suurin osa hoitaa asiansa hyvin. Siitä huolimatta Kuluttajaviraston tiedot kuntien velkaneuvojilta paljastavat, että laman aikaisten asuntovelkojen jälkeen syynä velkakierteeseen nykyisin on yhä useammin on holtiton kulutusluottojen käyttö.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.