Kuohujuomapullo poksautetaan auki yhä useammin

Viinialan asiantuntijoiden mukaan kuohujuomien menekin takana on talouskasvun lisäksi suomalaisten juomakulttuurin eurooppalaistuminen.

Kesän yksi sääsensori on kuohujuomien myynti. Kuohuviiniä korkataan kuitenkin yhä useammin myös sesonkien ulkopuolella.

Kuplivien alkoholijuomien suosio on ollut viime vuodet tasaisessa nousussa. Esimerkiksi Alko myi kesäkuun ennakkotietojen mukaan vuoden alkupuoliskolla yli 16 prosenttia enemmän kuohuviinejä kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vastaaviin nousuprosentteihin ylsivät vain rose'viinit.

Tammi-huhtikuussa Suomessa myytiin kaikkiaan 1,2 miljoonaa litraa kuohuviiniä, mikä on noin 14 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Samppanjan myyntiin kasvua tuli lähes 19 prosenttia, selviää Sosiaali- ja terveyshuollon valvontakeskuksen tilastoista.

Kuohuvien nousujohteisen suosion taustalla on niin Suomen eurooppalaistuminen kuin hyvä talouskasvu, arvelevat viinialan asiantuntijat. Koko suomalainen viinikulttuuri on ottanut harppauksen eteenpäin.

- Viiniä juovan porukan elintaso nousee, eikä viiniä pidetä enää myrkkynä niin kuin 20 vuotta sitten, kun meikäläinen aloitti tätä korkkiruuvikauppaa, kiteyttää yrittäjä ja viininviljelijä Juha Berglund.

Suomi on Berglundin mukaan ollut viime vuodet yksi Euroopan nopeimmin kasvavista viinimarkkina-alueista.

Viinilaatujen kirjo laaja

Suomessa koettiin 1990-luvun alussa pieni viinibuumi. Kuluttajatrendinä kuohuvienkin suosio juontaa juurensa vuosien taakse, kun suomalaiset tutustuivat espanjalaisiin viineihin ja niiden kautta cavaan, viinit-tuoteryhmäpäällikkö Maria Aho Alkosta sanoo.

Cavan osuus on Ahon mukaan Suomessa yhä poikkeuksellisen suuri moniin muihin maihin verrattuna. Pyöreästi yksi kolmasosa koko Suomen kuohuviinimyynnistä on cavaa.

Suomi poikkeaa Juha Berglundin mukaan muista maista myös siinä, että eri viinilaatujen kirjo on todella laaja. Suomalaiset juovat eri puolilta maailmaa tulevia viinejä, kun taas perinteisissä viinimaissa asenne on nuivempi.

- Jos menet Firenzeen, kaupat ovat pullollaan chiantia, Espanjassa on vain espanjalaisia viinejä ja niin edelleen, Berglund vertailee.

Kuohupullon avaamisen kynnys on myös madaltunut ja kulutustavat ovat laajentuneet.

- Kuohuviinistä on tullut seurustelujuoma tai sitä juodaan ruuan kanssa. Se on noussut puna- ja valkoviinien rinnalle, Aho sanoo.

Samppanjan hinnassa ilmaa

Kuohuviineissä myydyn pullon keskihinta on muita viinejä korkeampi. Alkon vakiovalikoimassa hintahaarukka ulottuu viiden euron spumante-pullosta aina pariasataa euroa hipoviin samppanjoihin.

Niin kauan kuin samppanjapullosta ollaan valmiita maksamaan, näyttää juoma pitävän asemansa. Suurin osa samppanjan hinnasta on hyvin markkinoitua mielikuvaa.

- Kallis samppanja on kuin mikä tahansa prestige-tuote. On se sitten hieno käsilaukku tai auto, Alkon Aho vertailee.

Suomalaiselle keskivertokuluttajalle viinin hinta on Juha Berglundin mukaan ostopäätöksen ratkaisevin tekijä. Kulutus keskittyy halvimpiin tuotteisiin, kuten cavaan.

- Siitä huolimatta hintataso on eurooppalaisittain varsin kohtuullinen, Berglund huomauttaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.