Moni amerikkalainen ihmeissään pankkimyllerryksessä

Yhdysvaltain finanssikriisin pyörteissä tavallinen amerikkalainen voi vain katsella suu auki, kun talousmaailma tutisee ympärillä. Suuttumus ja hämmennys on ymmärrettävää. On mahdotonta tietää, onko oma pankki pystyssä, vaikuttaako fuusio omiin talletustileihin ja mitä on tapahtunut niille piensijoituksille, joiden piti olla eläkeajan tuki ja turva.

Ei ole myöskään ihme, että kapitalismin uudet säännöt kummastuttavat: nykyään voitot ovat yksityisiä mutta tappiot yhteisiä.

Vielä jonkin aikaa sitten kongressissa oli epäisänmaallista vaatia säännöstelyä rahamarkkinoille. Nyt on epäisänmaallista vastustaa 700 miljardin dollarin syytämistä pankeille, jotka ovat itse tahallaan tarponeet kaulaa myöten suohon.

Ihmetystä herättää myös se, että nyt äänestäjien pitäisi luottaa kongressin arvostelukykyyn kriisin pelastustoimissa. Kyseessähän ovat ne samat tumpelot, jotka ovat antaneet kaiken tämän tapahtua ilman vastaväitteitä.

Kongressin kiireen roskapankin kanssa ymmärtää, mutta eikö olisi ollut aikaa kuulla edes joitain talousviisaita kongressin ja hallituksen ulkopuolelta? Edes ihan pikkuisen? Että olisi ollut vaihtoehtoisia pelisuunnitelmia.

Ja pohjimmainen syy nykyiseen pattitilanteeseen kongressissa on oman poliittisen tulevaisuuden varmistaminen.

Vaalilomalle lähdössä olevista kongressin jäsenistä valtaosa on marraskuussa uudelleenvalinnan edessä. Oman kotikunnan tai osavaltion äänestäjäkunnalle on päästävä näyttämään, että juuri minä olen taistellut teidän puolestanne pahoja markkinavoimia ja kongressin verenimijöitä vastaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.