Moni kaivos on varautunut kehnosti rankkasateisiin

Suomen kaivoksille tehdyt ensimmäiset stressitestit eivät paljastaneet vakavia puutteita ympäristöasioiden hoidossa. Vesien hallinnasta ja pohjarakenteiden valvonnasta löytyi kuitenkin paljon huomautettavaa.

Joillakin kaivoksilla ei ollut rankkasateiden varalta lainkaan vara-allaskapasiteettia. Tällöin poikkeuksellisen runsaiden sateiden yhteydessä ainoa keino on juoksuttaa ylimääräiset vedet kaivosalueen ulkopuolelle.

Myös poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita.

Kaivoksille tehdyn kyselyn perusteella poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu suhteellisen hyvin.

Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen,

Sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa, raportissa todetaan. Testien mukaan myös poikkeustilanteista tiedottamiseen on varauduttu kohtuullisen hyvin.

Oma labra ja lisää kriisiharjoituksia

Ympäristöministeriön julkistamat testitulokset sisältävät runsaasti toimenpide-ehdotuksia ympäristöturvallisuuden lisäämiseksi.

Esimerkiksi uusin kaivoslupiin halutaan sisällyttää vaatimus jätevesien puhdistamisesta.

Lisäksi jätevesialtaiden pohjarakenteille aiotaan asettaa nykyistä kovempia vaatimuksia. Suojakalvojen käyttöön on tulossa tarkennuksia.

Viranomaisten suosituksissa toivotaan, että kaivoksilla olisi oma laboratorio näytteiden analysointia varten. Tätä edellytettäisiin ainakin niiltä kaivoksilta, joilla syntyy ympäristölle haitallisia vesiä.

Stressitestien perusteella kaivoksille suositellaan myös vähintään kerran vuodessa pidettäviä pelastus- ja viestintäharjoituksia erityisesti poikkeusolojen varalta.

Ilkivallan estämiseksi kaivoksia pitäisi valvoa kellon ympäri. Sähkökatkoksiin pitäsi varautua nykyistä paremmin varsinkin, jos katkos lopettaa esimerkiksi vuotovesien pumppauksen.

Kolme ely-keskusta vastuuseen

Kaivostoimijoiden kannalta helpottava uudistus on pyrkimys yhteen ainoaan ympäristöriskiselvitykseen, joka riittäisi sitten kaikille viranomaisille.

Samalla on tarkoitus lisätä viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua varsinkin muuttuvissa olosuhteissa.

Viranomaisten on lisäksi huolehdittava omasta ammattitaidostaan, lisättävä koulutusta ja huolehdittava riittävistä resursseista varsinkin kun alalla otetaan käyttöön uusia tekniikoita.

Samalla kaivannaisteollisuutta koskevat viranomaistehtävät keskitetään Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksiin.

Paikallisesti ratkaistavia riskejä

Kaivosala on tyytyväinen testausten tuloksiin, mutta ihmettelee osittain mittakaavaa.

– Pääministerin suullahan nämä stressitestit pantiin liikkeelle ja siinä mielessä se taso oli nostettu ehkä liian ylös, pohtii Altona Miningin Suomen maajohtaja Antti Pihko.

Nyt testeistä tuli Pihkon mielestä tavallaan valtakunnallinen sateenkaari, joka ei paikallisesti ole paras vaihtoehto.

– Kaikki kaivokset ovat erilaisia. Riskienhallinnassa paikalliset olosuhteet pitää tuntea. Sitä on tehty ja tehdään jatkossakin, Pihko korostaa.

Ala lähti Pihkon mielestä testeihin mielellään. Tulokset osoittavat hänen mielestään, että ympäristörsikit ovat pääosin hyvin hallinnassa.

– Ala halusi olla mukana testauksessa. Halusimme osoittaa, että riskienhallintaan on varauduttu.

Omat nurkat kuntoon

Kylynlahden kaivosta Polvijärvellä ja Luikonlahden rikastamoa Kaavilla johtava pitkän linjan kaivosmies aikoo tehostaa toimintaa kuitenkin myös omissa nurkissaan.

– Meillä on vara-allaskapasiteettia ihan riittävästi. Emme ole kuitenkaan laskeneet sitä todellisten ääriolosuhteiden kautta, joten aiomme tehdä sen, Pihko lupaa.

  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.