Näin voit ymmärtää Kreikka-kriisiä: Lainaisitko velkaiselle naapurillesi rahaa?

Kreikan velkakriisi ja EU:n kimurantti tilanne voivat olla vaikeita hahmottaa; puhutaanhan kriisissä mm. huikean suurista summista, monimutkaisista vaikutuksista ja perätään useiden tahojen vastuita. Sampo Pankin konkarianalyytikko avaa tilannetta aivan uudella ja helpommin ymmärrettävällä tavalla, naapuriperspektiivillä. Miten menettelisit, jos perheellinen naapurisi olisi korviaan myöten veloissa?

Nyt siis leikitään, että sinä olet Suomi ja naapurisi on Kreikka. Naapuri on elänyt yli varojensa ja tulee ovellesi: : "Rahat ovat loppuneet, velkoja ei pysty maksamaan, kaikki menee alta, eivätkä lapset saa ruokaa. Voitko lainata kaksi tuhatta euroa, että saadaan tämän kuun laskut maksettua?".

Mikä on tilanne taloustermein, Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila?

– Naapuri on jo pitemmän aikaan elänyt yli varojensa, eli menot suuremmat kuin tulot koko perheellä.

– Suomi-perheellä on ollut velkaongelmia viimeksi 80- ja 90-luvulla, mutta menot eivät ole viime aikoina olleet isompia kuin tulot – paitsi valtiontaloudessa. Valtiontalous on kuitenkin perheen sisäinen asia, eli se tarkoittaa sitä, että perheen äiti lainaa rahaa perheenjäsenille, se ei ole velkaa perheen ulkopuolelle.

– Nyt sitten asiansa hoitaneet naapurit alkavat epäillä, että uskaltaako noin holtitonta elämää viettäneelle naapurille lainata lisää. Jos ei uskalla lainata, on naapurin perhe välittömässä maksukyvyttömyydessä tai konkurssissa, olisi naapurin pakko radikaalisti leikata menojaan eli menot olisi saatava pienemmiksi kuin tulot, jotta velkoja voi alkaa lyhentää.

Naapurit, eli aikuiset ihmiset ovat sössineet raha-asiansa, eli Suomi-perheen vanhemmat eivät ole motivoituneet auttamaan - heillä on omiakin ongelmia. Toisaalta jos he eivät nyt anna kahta tuhatta euroa, eivät naapurin lapset välttämättä saa ruokaa.

- Nyt kun Euroopassa kun mietitään annetaanko rahaa Kreikalle ja Portugalille, joiden tilanteet ovat akuutteja, ovat kaikki vaihtoehdot huonoja. Jos me kaikki muut EU-maat, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja muut sanomme, että nyt se on stoppi, mitään ette enää saa, tietää se erittäin kurjia oloja näihin ylivelkaantuneisiin maihin.

– Siellä työttömyys räjähtää pilviin. Toisaalta annammehan me kehitysapuakin köyhiin maihin joka vuosi melkoisen määrän. Vuosittaiset avut Kreikalle ja Portugalille olisivat kuitenkin vielä pienempiä summia kuin mitä maksamme kokonaisuutena kehitysapua köyhiin maihin.

Suomen kannalta tilanne juuri nyt?

- Uudenlainen hallitustilanne mietityttää, että minkälaisen budjettiohjelman tämä sixpäkki tai mikä sieltä ikinä ulos tuleekaan saa aikaan, kun on erilaisia puolueita. Poliittinen tilanne Suomessakin on muuttunut kerralla, ja se luo uudenlaista epävarmuutta tulevaisuuden visioiden suhteen.

Onko tämä (koko paketti) enemmän jännittävää ja kutkuttavaa, vai ahdistavaa ja pelottavaa?

– Toistaiseksi enimmäkseen mielenkiintoista, mutta kyllä se voi äkkiä muuttua ahdistukseksi. Jos näkee että neuvotteluissa ei päästä kunnollisiin talouspolitiikan päätöksiin.

– Ekonomistina näen selvästi, että Suomessakin pitäisi valtion budjetin alijäämää alkaa määrätietoisesti kaventaa. Mutta Suomessa on tältä osin helpompi tilanne kuin melkein missään muussa EU-maassa. Onneksi lähtötilanne on meillä helppo, mutta silti pitäisi alkaa isoa budjetin alijäämää alkaa vuosi vuodelta kaventaa, mutta se merkitsee menoleikkauksia, mutta ne ovat poliittisesti niin arkoja, että niistä ei oikein kukaan ääneen uskalla puhua.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.