Nanotuotteilla huimat tulevaisuudennäkymät

Nanoteknologia on jyrkästi kasvava ala, johon toivotaan rutkasti enemmän investointeja Suomessa. Nanoteknologian tuki jää Suomessa selvästi jälkeen esimerkiksi biotieteistä.

Nanoteknologia eli materiaalien muokkaaminen molekyylitasolla tarjoaa suomalaisille elektroniikka-, metsäteollisuus- ja kemianteollisuuden yrityksille huimia tulevaisuuden näkymiä. Silti nanoteknologian saama julkinen tuki jää selvästi jälkeen biotekniikan saamista tuista. Biotekniikkaan on vuosien ajan syydetty rahaa, mutta alan näytöt ovat jääneet vaatimattomiksi.

Nanoteknologiaan erikoistuneen Spinverse-konsulttiyhtiön toimitusjohtaja Pekka Koponen pitääkin nanoteknologiaa biotekniikkaa otollisempana investointikohteena Suomen olosuhteissa.

- Biotieteiden ongelmana on ollut se, että Suomesta puuttuu kansainvälinen lääketeollisuus. Tämän takia alalla ei ole ollut riittävän suuria veturiyrityksiä. Nanoteknologian puolella sen sijaan kansainvälisen tason veturiyrityksiä löytyy, Koponen sanoo.

Koposen mukaan Nokia on suomalaisen nanoteknologian tärkein veturi, mutta myös UPM:n ja Stora Enson kaltaisilla metsäjäteillä on kysyntää nanoteknologian oivalluksille. Nokiaa nanoteknologia voi auttaa kehittämään muun muassa parempia kännykänkuoria, näyttöruutuja, akkuja ja massamuisteja.

Koponen esiintyi tiedotusvälineille tänään Helsingissä järjestettävässä Nanotechnology in Northern Europe 2006 -tapahtumassa.

Markkinat kasvavat räjähdysmäisesti

Nanoteknologiaa hyödyntävien tuotteiden tulevaisuuden näkymät ovat huimat, sillä amerikkalaisen Lux Research -tutkimusyhtiön mukaan tuotteiden markkinat kasvavat viime vuoden 30 miljardista dollarista 2500 miljardiin dollariin vuonna 2014. Suuria summia selittää se, että nanoteknologian tuloksia voidaan hyödyntää lähes alalla kuin alalla.

Materiaalien muokkaaminen molekyylitasolla on tähän mennessä tuottanut muun muassa naarmuuntumattoman automaalin, itsestään puhdistuvan ikkunalasin sekä entistä parempia jääkiekko- ja tennismailoja. Muita arkipäiväisiä sovelluskohteita löytyy muun muassa pakkaus-, tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudesta. Nanoteknologian avulla muun muassa elintarvikepakkauksista voidaan tehdä paremmin bakteereja torjuvia ja vaatteista vettä ja likaa hylkiviä.

Koposen mukaan nanoteknologian veturiyritysten ei tarvitse olla Suomessa välttämättä suomalaisomisteisia.

- Esimerkiksi General Electricin pääjohtaja Jeff Immelt on sanonut, että nanoteknologia on heidän yritykselleen elinehto. GE Medical Systemsillä olisi nyt mahtava mahdollisuus olla suomalaisen teollisuuden veturiyritys omalla sektorillaan, Koponen sanoo viitaten GE:n taannoin ostamaan Instrumentariumiin.

Irlanti ja Israel innokkaina

Lux Researchin mukaan julkiset ja yksityiset tahot panostivat viime vuonna nanoteknologian tutkimukseen yli 9,6 miljardia dollaria. Eniten nanotutkimukseen panostetaan Yhdysvalloissa ja Japanissa, joihin verrattuna suomalaissatsaukset ovat perin vaatimattomia.

Tarkasteltaessa per capita -tason nanotutkimuspanostuksia Suomi sijoittui EU-komission vertailussa sijalle 13. Eniten henkeä kohden nanotutkimukseen sijoitettiin vuonna 2004 Irlannissa ja Israelissa.

Koposen mukaan nanotuotteiden tulevaisuuden näkymät ovat siinä määrin lupaavia, että tutkimuspanostusten lisääminen olisi veronmaksajien kannalta hyvä investointi.

Tekesin, Suomen Akatemian ja opetusministeriön nanoteknologiaohjelmien myötä alaa tutkitaan Suomessa lähivuosina reilun 100 miljoonan euron arvosta.

- Kolminkertaistamalla Suomessa annetun julkisen tutkimusrahoituksen nousisimme per capita -luettelossa maailman kärkimaaksi, Koponen laskee.

Koposen mukaan EU:n kemikaaliviraston sijoittuminen Helsinkiin voi entisestään parantaa suomalaisen nanoteknologian asemia, sillä viraston toimialaan kuuluu nanomateriaalien turvallisuuden valvonta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.