Omakotiasuntojen myyntiajat lyhentyneet – "nyt niitä myydään jo alle puolessa vuodessa"

Asuntokaupan piristyminen näkyy nyt myös omakotitalojen kaupassa. Näytöillä käy väkeä ja kauppojakin tehdään aiempaa sukkelammin.

– Myös perheasunnoissa ja vähän syrjemmässäkin kauppa käy tällä hetkellä varsin hyvin, kertoo Kiinteistömaailman – Espoon Kodit Oy:n toimitusjohtaja Hannu Salo.

– Hitaimmillaan omakotiasuntoa on voitu myydä vuosi tai kaksi, nyt niitä myydään kuitenkin jo alle puolessa vuodessa.

Suomalaisten asuntolaina lähes tuplaantunut 10 vuodessa

92 471 000 000 euroa (4/2016)

49 908 000 000 euroa (4/2006)

Lähde: Suomen Pankki

Paranevasta suunnasta kertoo sekin, että myös ensiasuntokauppa näyttää virkistyvän. Se voi enteillä nuorten paluuta asuntokaupoille, sillä taantuman aikana nuoret liki katosivat näytöiltä.

– Nuorten asunnonostoaikeet putosivat taantuman aikana aika rajusti eli ensiasunnon ostajien lukumäärä väheni 40 prosenttia vuodesta 2006, sanoo Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen.

Miettinen ei siis usko, että nuorten asunnonostohalut olisivat muuttuneet pysyvästi.

– Toki puhutaan, että moni ehkä haluaakin asua vuokralla eikä se omakotitalo, Volvo ja noutaja takakonissa olekaan enää kaikkien unelma.

Se onko trendi muuttunut, nähdään vasta seuraavan noususyklin jälkeen.

– Vasta sitten nähdään, miten tilanne kehittyy, mikä osa siitä laskusta oli taloustilanteen ja työttömyyden aiheuttamaa ja mikä puolestaan tämmöisen asumistapaan liittyvän trendimuutoksen aiheuttamaa, toteaa Mikkonen.

Brexit ei uhkaa asuntokauppa

Entä brexit, voiko se lamauttaa jälleen asuntokaupan? Ei ainakaan heti. Ja nyt näyttää, että myös korot pysyvät pitkään matalina ja tukevat siten asuntokauppaa.

– Mutta, jos tästä nyt tulee pitkäaikainen epävarmuus niin se kyllä vaikuttaa kuluttajien luottamukseen ja voi sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti asunnonostoaikeisiin, arvioi Mikkonen.

Lainakatto patistaa säästämään

Nuoria patistetaan nyt myös säästämään asuntoon. Pelkällä velkarahalla kauppoja ei enää tehdä. Jokaisen asuntokaupan rahoittamiseen vaaditaan vähintään kymmenen ja ensiasunnoissa viisi prosenttia omia säästöjä.

Säästöjen puutetta voi korvata yhä lisävakuuksilla mutta ehdot kiristyvät eli pelkkä vanhempien takaus ei enää riitä.

– Tässä pyritään siihen, että ei lähdettäisi kilpailuun, jossa toiset kotitaloudet tukevat toisia kotitalouksia vaan, että siellä olisi oikeasti kunnon reaalivakuus takana, sanoo toimistopäällikkö Tommi Orpana Finanssivalvonnasta.

"Missä näitä sadan prosentin lainoja on myönnetty"

Näin älähti eräs jutun tekoa vierestä seurannut asuntovelkainen, jolla on aina ollut vähintään 30 prosenttia omaa rahoitusta asuntokaupoilla.

Käytännössä lisävakuutena voi siis yhä käyttää vanhempien asuntoa tai kesämökkiä, jos sellainen sattuu olemaan.

Finanssivalvonta olisi halunnut kieltää myös reaalivakuuksien käytön enimmäisluototussuhteen eli lainakaton laskennassa. Syitä on kaksi. Ensinnäkin vakuuksien käyttö hidastaa lainakaton tehoa velkaantumisen vähentämisessä. Toinen syy liittyy eriarvoisuuteen.

– Vaikkapa nuorella parilla, jolla on varakkaat vanhemmat tukenaan, on parempi asema asuntomarkkinoilla, sanoo Orpana.

– Se on tietysti totta, että kaikilla ei tällaista turvaverkkoa ole olemassa ja ehkä tämä muutos sitten myös korostaa ennakkosäästämisen merkitystä, sanoo OP:n pankkitoiminnasta vastaavan liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Huttunen.

Suitset liian löperölle lainaamiselle

Lainaehtojen kiristämiseen pakollisella lainakatolla suhtaudutaan pankeissa tyynesti.

– Erityisen suurta muutosta ei tapahdu. Finanssivalvonta ohjeisti pankkeja jo viisi vuotta takaperin välttämään liian suuria luototussuhteita ja pankit ovat sitä ohjetta noudattaneet, toteaa OP:n liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Huttunen.

– Toki pankit ovat sanoneet jo tähän mennessä noudattavansa tätä lainakattoa, mutta me uskomme, että siellä jonkun verran tänäkin päivänä ylityksiä tulee, mutta heinäkuun alun jälkeen ei pitäisi tulla, sanoo Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Hannu Orpana.

Jos säästöt eivät riitä? 

Tarvitsetko lainakaton takia lisävakuuksia? Laske itse kuinka paljon. 

Lainakattolaskelmassa säästöt ja lisävakuudet eivät ole aivan samalla viivalla, niitä ei voi korvata yksi yhteen. Säästöt ovat asunnon hankinnan kannalta parempia kuin lisävakuudet.

Miksi? Koska lainakatto tarkoittaa, että lainaa saa korkeintaan 90 prosenttia vakuuksien arvosta.

Jos hankitaan 100 000 euron arvoinen asunto eikä säästöjä tai lisävakuuksia ole, on luototussuhde (eli lainan määrä jaettuna vakuuksien määrällä) yhtä kuin 100 000/100 000 = 100 prosenttia ja katto ylittyy.

Jos säästöjä on 10 000 euroa, tarvitaan lainaa ainoastaan 90 000 euroa, millä lainasummalla luototussuhde on 90 000/100 000 = 90 prosenttia, eli katon puitteissa juuri ja juuri.

Jos tuo 10 000 euroa olisikin lisävakuutena eikä säästöinä, tarvitaan lainaa edelleen 100 000 euroa, (asuntokauppoja ei muuten synny!) ja luototussuhde olisi 100 000/(100 000 + 10 000) = 90,91% eli katto ylittyy. Lisävakuutta tarvittaisiin 11 111 euroa, jotta pysyttäisiin lainakaton puitteissa.

Lähde: Finanssivalvonta


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.