Pikavipit kieltoon?

Pikavippi – vikatikki. Tämän vuoden vippailun on arvioitu olevan 1,4 miljoonaa kappaletta. Vallalla olevasta viidakonlaista puhunut oikeusministeri asetti tänään työryhmän valmistelemaan pikavippejä koskevan lainsäädännön tiukennuksia. Ministeri väläytti jopa täyskieltoa.

– Liian moni suomalainen nostaa näitä lainoja ja joutuu velkakierteeseen. Sen takia on perustettu työryhmä, jossa myös mietitään sitä, että onko täyskielto se tie, mille mennään. Nyt mietitään myös sitä, pitäisikö olla jonkinlainen kulukatto, korkokatto, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Ministeri on huolissaan myös luottoyhtiöiden tavoista markkinoida toimintaansa. Asiaa on viety markkinaoikeuteen asti.

– Mainonnan osalta lainsäädäntö on kyllä kohdallaan, mutta sopisi myös noudattaa sitä. Se on tässä se ongelma, Henriksson huomauttaa.

Hän ehdottaa myös, että ehkä alle 300 euron lainoja ei saisi myöntää ollenkaan. Muita toimenpiteitä on muun muassa positiivinen luottorekisteri, josta lainanantajat näkevät tarkemmin lainaajan luottohistorian.

Ministerit: Julkinen sektori luotottamaan velkaisia

Ministerit ajavat julkista sektoria luotottamaan velkaisia.

– Meidän pitäisi saada maan kattava järjestelmä, joka antaisi jokaiselle kuntalaiselle samankaltaiset mahdollisuudet saada sosiaalista lainaa. Se työ pitää käynnistää heti, Henriksson sanoo.

Soitto vastuuministerille antaa ehdotukselle lisäpontta. Arvoisa ministeri, pitääkö mielestänne sosiaalinen luototus tehdä pakolliseksi?

– Kyllä. Tällä hetkellä kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Valtaosa kunnista ei ole ottanut sosiaalista luototusta käyttöönsä, sanoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Hän tähdentää, että asiaa viedään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa. Isommat kunnat kykenevät hoitamaan uuden tehtävän paremmin.

Luotottajat: Ala siirrettävä finanssivalvonnan piiriin

Velkoja antavat tahot haluavat itsekin kiristää lainsäädäntöä, muun muassa siirtämällä alan finanssivalvonnan alle.

– Me ollaan alusta asti vaadittu, että tämä ala tarvii kunnon säännöt ja valvonnan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ala pitäisi siirtää finanssivalvonnan alle. Tällöin valvonta olisi jatkuvaa, toteaa Kari Kuusisto Suomen pienlainayhdistyksestä.

Tämä Kuusiston mukaan vähentäisi myös alalla kilpailevien yritysten määrää.

– Varmaan laitettais firmoja yhteen. Sitä kautta laatu ja luotettavuus paranisivat. Ala tarvitsee kunnon säännöt ja valvonnan, Kuusisto jatkaa.

Pienlainayhdistyksen mukaan pikavippiyhtiöitä tarvitaan jatkossakin, sillä kilpailua ei ole.

– Pankeista ei yleensä saa muutaman satasen lainoja. Ainoastaan Nordeasta sanottiin, että 400 euroa on minimisumma.Käytännössä kuitenkin myös se tulee kalliimmaksi kuin nettipohjaisista yksityisistä lainapalveluista otettu luotto, sanoo toiminnanjohtaja Kuusisto.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.