Pörsseissä hurlumhei – mitä olisi nyt viisasta tehdä?

Sijoittajien aivot ovat raksuttaneet kovilla kierroksilla viime päivinä, kun osakkeiden arvot ovat menneet alamäkeä. Ostaako vai ei, siinä pulma. 

– Jos et eilen ostanut kympillä, ei tänään kannata maksaa 10,50 euroa. Jos tiedät, että yhtiön arvo oli 12, kympillä sinun kannatti ostaa lisää. Muiden mielipiteiden ei pitäisi antaa vaikuttaa omaan arvioon, tiivistää sijoituskirjailija, ekonomisti Mika Hyttinen

Hän itse osti lisää osakkeita sekä perjantaina että maanantaina. Hyttinen kertoo arvelleensa eilen illalla, että aamulla oltaisiin vielä vähän laskussa. Euroopan pörsseissä osakkeet kuitenkin lähtivät nousuun aamulla. 

– Annan itselleni pisteet siitä, että en antanut oman arvailuni häiritä eilisen ostoja, Hyttinen kertoo. 

– Itse asiassa eilinen oli minulle helppo, koska pörssi laski niin paljon. Paljon vaikeampi päivä olisi ollut, jos lasku olisi ollut vain kaksi prosenttia. Silloin en olisi ollut ihan varma siitä, kannattaako vielä jatkaa ostoja. 

Mistä tietää, ollaanko pohjalla? 

Hyttisen mukaan fiksu sijoittaja varautuu pitkän ja voimakkaan pörssinousun jälkeen hankkimalla vararahastoa. Kun lasku alkaa, olisi tietenkin mukava tietää, milloin pohjakontakti on saavutettu. Hyttisen mukaan sitä ei kannata edes yrittää arvata.

– Yksinkertainen peukalosääntö ajoitusongelman kiertämiseen on erissä ostaminen.  

– Jos minulla 10 000 euroa sijoitettavana, voin ostaa yhtenä päivänä 1000 eurolla ja seuraavana laskupäivänä 1500 eurolla. Jos lasku jatkuu edelleen, ostan lisää. En siis edes yritä arvata, missä pohjat on, Hyttinen sanoo. 

Älä joudu tunteiden valtaan 

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun mukaan pelkän kurssiliikkeen vuoksi ei pidä tehdä mitään.

– Kurssimuutos ei saa olla ohjaava tekijä, mutta se voi olla mahdollistava. Jos analysoi, että kurssi on ulkoisista syistä pudonnut tilapäisesti alaspäin, silloin on oston hetki. Pahinta on, jos sijoittaja joutuu tunteiden valtaan. 

Oksaharjun mukaan kurssilasku voi olla säästämisvaiheessa olevalle sijoittajalle lottovoitto.

– Silloin saa samalla rahalla kappalemääräisesti enemmän osakkeita ja enemmän tulevia osinkoja.

Hankalampi tilanne on sijoittajille, jotka eivät enää kasvata sijoitussalkkua aktiivisesti. He ovat usein eläkeläisiä.

– Jos eläkepäivät on rakennettu osinkojen varaan, kurssien suuntaa ei kannata edes katsoa. Osinkotuottohan on aina positiivinen. Kun yhtiöiltä itseltään ei ole tullut heikkoja uutisia, mikään ei ole muuttunut.

– Jos tarkoituksena on realisoida sijoituksia, kurssilasku on tietenkin pari astetta vakavampi paikka.

Osingot tärkeämpi kuin kurssiliikkeet

Oksaharju suosii passiivisten tulojen kasvattamista kurssiliikkeiden sijaan.

– Asuntosijoittamisessa passiivinen tulo on vuokratulo, metsäpalstalla puun myyntitulo ja pörssissä osinko. Pitää päästä ajatuksesta, että kurssikäyrä on ainoa asia, josta tuottoa tulee.

Myös Oksaharju painottaa yhtiön tuntemista. 

– Osingonmaksukyvyttömiä tai laskevalla uralla olevia firmoja saa toki aiempaa halvemmalla, mutta huono liiketoiminta on huonoa liiketoimintaa, oli hinta mikä hyvänsä. Kun tästä uuteen nousuun lähdetään, osingonmaksukykyisimmät nousevat parhaiten.

"Ei merkkejä rationaalisuudesta"

Moni maallikko ajattelee, että taloudessa toimitaan kylmäpäisesti, numeroiden pohjalta. 

– En ole havainnut merkkejä rationaalisuudesta. Se voi olla jossain syvällä piilossa, Hyttinen hymähtää.  

Merkkejä epärationaalisuudesta hän kuitenkin näkee. 

– Esimerkiksi eilen ihmiset eivät olleet kauhean kiinnostuneita siitä, minkä arvoisia yritykset ovat. He vain seurasivat, kuinka paljon niiden kurssit laskevat. Samoin uutisoitiin, että Kiinan pörssi romahtaa, vaikka se on 30 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten.

– Ylipäätään ihmiset tekevät virheen, kun he ryhtyvät arvailemaan, mitä muut tekevät. Maalaisjärjen käyttö on olennaista, sitä eivät teoriat korvaa. 

Mistä myrsky alkaa? 

Jo pitkään on tiedetty, että Kiinaan liittyy epävarmuutta ja asiantuntijat ovat varoitelleet pörssilaskusta. On mahdotonta saada tyhjentävää selitystä sille, miksi voimakas liike alkoi juuri nyt. 

– On vaikea sanoa, miksi joku myy. Näemme vain lopputuloksen. Se voi olla mikä tahansa, maanjäristys tai Putinin ulkopoliittinen päätös. En kehottaisi tarkkailemaan mitään merkkejä, ei sitä pilvien muodoista näe.

Hyttinen ei usko suureen romahdukseen. 

– Olen rohkeasti sitä mieltä, että taloussykli ei ole vaiheessa, jossa lähdettäisiin kohti maailmanlaajuista lamaa. Tässä vain potkitaan tynnyriä eteenpäin. 

Hyttinen sanoo keskittävänsä sijoituksensa harvoihin yhtiöihin eikä turbulenssi markkinoilla muuta tätä periaatetta. Hän sijoittaa vain yhtiöihin, jotka tuntee. 

– En sijoita juurikaan kotimaisiin, lukuunottamatta pientä määrä Fortumia ja Marimekkoa. En tiedä, mikä on UPM:n ja Nokia arvo. En tiedä, kannattaako niihin sijoittaa, Hyttinen sanoo. 

– En myöskään sijoita kehittyville markkinoille, koska en ymmärrä niitä tarpeeksi hyvin. 

Jos perehtyminen ei kiinnosta, sijoita indeksiin

Entä jos sijoittaja ei ehdi tai pysty perehtymään riittävästi yhtiöihin? Hyttinen suosittelee indeksirahastoa, jossa on alhaiset kulut. Yksinkertaistetusti indeksisijoittaja hyötyy, kun pörssi kokonaisuudessaan on nousussa ja häviää, kun suunta on laskeva. 

– Silloin pitäisi toki ymmärtää, millaisella tasolla indeksi on ostohetkellä. 

Sijoitusneuvojiakin löytyy, jos haluaa maksaa palvelusta. Hyttinen on skeptinen bisneksen suhteen.

– Pitää löytää hyvä tyyppi. Meillä on maa täynnä sijoitusneuvojia, jotka nauttivat teemuselänteen palkkaa, mutta eivät ole teemuselänteitä. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.