Suomella kymmenien miljardien saatavat EKP:lta

Velkakriisi on paisuttanut Suomen saatavat euroalueen keskuspankkijärjestelmältä kymmeniin miljardeihin. Tähän liittyviä riskejä on Suomessa vähätelty.

Saksassa taas keskuspankkisaatavia ja niistä mahdollisesti tulevia ”astronomisia” luottotappioita pidetään vaarallisina nimenomaan Suomen kaltaisille pienille maille.

– Jos euroalue hajoaa, nämä kansallisten keskuspankkien saatavat keskuspankkijärjestelmältä muuttuvat olemattomiksi saataviksi, koska järjestelmää ei enää ole. Tällaiseen vaihtoehtoon ei ole edes varauduttu. Suomen pitää silloin valmistautua siihen, että 67 miljardin saatavat eivät koskaan tule takaisin, Saksan arvostetuimpiin talousasiantuntijoihin kuuluva professori Hans-Werner Sinn sanoo MTV3 Uutisten haastattelussa.

– Juuri Luxemburgin ja Suomen kaltaisille pienille maille summat voivat olla astronomisia ja aiheuttaa valtioiden talouksille sekä keskuspankeille erittäin suuria vaikeuksia, Commerzbankin ekonomisti Ralph Solveen korostaa.

Korjausliikettä ei tule

Keskuspankkisaatavia ja –velkoja syntyy euroalueen maiden välisessä maksuliikenteessä, jota pyöritetään ns. target-järjestelmän kautta. Periaatteessa järjestelmään kuuluvien 17 maan keskuspankkien saatavien ja velkojen epätasapainon pitäisi ajan kuluessa korjaantua. Velkakriisin vuoksi näin ei ole käynyt.

Ifo taloustutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Suomella oli viime vuoden lopussa keskuspankkisaatavia 67 miljardia. Alkuvuodesta summa on laskenut jonkin verran.

Suomen Pankin julkistamien viimeisten target-saldojen perusteella saksalaisekonomistit laskevat, että Suomella olisi keskuspankkisaatavia jokaista ansiotyötä tekevää kansalaista kohti uuden perheauton verran eli 21000 euroa. Hollannin vastaava suhdeluku on 17000 – ja Saksan 15000 euroa.

Kriisimaille on kaikille kasaantunut viimeksi kuluneiden 5-10 vuoden aikana huomattava vaihtotaseen alijäämä eikä vajeen kasvulle näy loppua. Lisäksi tuontia on jouduttu rahoittamaan keskuspankin halvoilla lainoilla, koska liikepankit eivät suostu jälleenrahoittamaan eteläeurooppalaisia kilpailijoitaan.

– Tässä on kyse lainoista, joita keskuspankkijärjestelmä myöntää, koska yksityisiltä rahoittajilta kriisimaat eivät enää saa rahaa. Keskuspankki tulee apuun automaattisesti, ilman mitään ehtoja ja vielä hyvin edullisesti, Thomas Mayer erittelee.

Bundesbank heräsi

Mayerin mukaan nimenomaan EKP:n höveli rahoitus on paisuttanut Saksan, Hollannin, Suomen ja Luxemburgin keskuspankkisaatavat yhteensä 900 miljardiin. Loput euromaat ovat velkaa keskuspankille.

Viime vuoden lopussa pelkästään Italian, Espanjan, Kreikan, Portugalin ja Irlannin yhteenlaskettu velka EKP:lle oli 650 miljardia. Erityisesti suurten kriisimaiden, Italian ja Espanjan osuus kasvaa.

Jos euroalueesta lähtee yksi tai useampia maita, keskuspankkivastuut tasataan jäljelle jäävien maiden kesken. Täydellinen hajoaminen on kriittisin vaihtoehto.

– Silloin näiden kolmen A:n maiden pitäisi varautua kirjaamaan alas noin kolmannes tästä 900 miljardista eli siis 300 miljardia, Deutsche Bankin Mayer arvioi.

Keskuspankkisaataviin liittyviä riskejä vähäteltiin pitkään kaikkialla Euroopassa. Helmikuun lopussa arvovaltainen Saksan keskuspankki puuttui asiaan pitkän harkinnan jälkeen.

Pääjohtaja Jens Weidmann lähestyi kirjeitse EKP:n pääjohtajaa Mario Draghia ja vaati, että target-järjestelmän epätasapainolle pitää tehdä jotain. Samalla Weidmann paljasti, että ainakin Bundesbankissa euroalueen hajoamista pidetään mahdollisena.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.