Suomelta käsikirja kehitysmaiden yrityksille

Reilun kaupan tunnus

Tuonti kehitysmaista Suomeen on kasvanut viime vuosina nopeasti. Vuonna 2005 tuonti kehitysmaista oli kaikkiaan seitsemän miljardia euroa, viime vuonna tuonnin arvo oli kasvanut 10 miljardiin euroon, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (Kesk.).

Tuonnin kasvu on ollutkin suhteellisesti nopeampaa kehitysmaista kuin muista EU-maista.

Hallituksen kehityspolittisiin tavoitteisiin kuuluu mm. köyhyyden vähentäminen. Ohjelman mukaan yksi keinoista on kehitysmaiden talouksien integorituminen maailmantalouteen ja maiden tuotteiden nykyistä parempi pääsy rikkaiden maiden markkinoille.

Väyrynen julkisti ViiniExpo 2008 -messujen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa ulkoasiainministeriön ja Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman yhteisen Exporting to Finland -oppaan, joka on tarkoitettu kehitysmaiden vientiyrityksille tai sellaisiksi haluaville.

Oppaassa kerrotaan niin Suomesta ja Suomen markkinoista kuin lainsäädännöstä, tuoteturvallisuudesta ja EU:n tuontitulleista. Opasta jakavat Suomen suurlähetystöt kehitysmaissa, ja se on saatavana myös netissä.

Reilun kaupan osuus tuonnista yhä pieni

Kehitysmaat ovat jo pitkään valittaneet maataloustuotteidensa vaikeaa pääsyä EU:n markkinoille, ja kädenvääntö EU:n maatalousmarkkinoiden avaamisesta jatkunee vielä pitkään.

Tavalliselle kuluttajalle kehitysmaiden tuotteista helpommin nousevat mieleen Reilun kaupan tuotteet kuten kahvi, banaanit ja leikkokukat.

Reilun kaupan tuotteiden osuus koko kehitysmaiden tuotteiden tuonnista Suomeen on yhä pieni. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtajan Tuulia Syväsen mukaan näidenkin tuotteiden tuonti kuitenkin kasvaa. Toissa vuonna tuonti oli 22 miljoonaa euroa, viime vuonna 34 miljoonaa euroa.

Syväsen mukaan suomalaiset ostavat Reilun kaupan tuotteita neljänneksi eniten maailmassa asukasta kohden.

Ruokakaupan hyllyjen lisäksi tuotteita saa myös Alkoista. Reilun kaupan viinitarjontaa on hallinnut Etelä-Afrikka, nyt mukaan ovat tulleet Argentiina ja Chile.

"Sydäntä ja tahtoa"

Maailman ensimmäisen Reilun kaupan viini -sertifikaatin sai vuonna 2003 eteläafrikkalainen Thandi, jonka uusi toimitusjohtaja Vernon Henn osallistuu viinimessuille.

Etelä-Afrikan rotusortohallinnon lakkauttamisen jälkeen maassa alkoi vaiheittainen maanomistuksen siirto-ohjelma, jonka mukaan osa tuotantomaista siirtyy mustan väestönosan omistukseen.

Thandi on kokonaan mustien omistuksessa, ja viintarhojen työntekijät ovat merkittävä osakkeenomistajaryhmä.

Thandi on Hennin mukaan muuttumassa kohta täysin riippumattomaksi yritykseksi. Se kilpailee markkinoilla, mutta noudattaa toiminnassaan erilaisia sosiaalisia kriteereitä, kuten hyvät työolot, lapsityövoiman käyttökielto ja työntekijöien mahdollisuus ammatilliseen järjestäytymiseen.

Thandinkin kohdalla on kyse lähiyhteisön hyvinvoinnista. Yhtiö kustantaa saamillaan tuloilla mm. lasten koulunkäyntiä ja parantaa lähikylän infrastruktuuria.

Viinimessuilla on useita reilun kaupan viinituottajia. Pohjois-Eurooppa onkin reilun kaupan viinien tärkein markkina-alue. Pohjois-Amerikkaan vasta enemmänkin tähyillään.

Hennin optimismi ei lopu, vaikka kysymys Reilun kaupan viinien pääsystä perinteisten viinimaiden kauppojen hyllyille saa hänet hymyilemään ja miettimään hetkeksi vastaustaan.

- Kaikki riippuu siitä, kuinka paljon meillä sydäntä ja tahtoa (yrittää päästä niille markkinoille).

Vennin mukaan Reilun kaupan sertifikaatti on kuitenkin hyvä pohja ja idea yrittää tunkeutua Välimeren maiden viinimaailmaan. Vastassa ovat niin vaikutusvaltaisen viinintuottajat kuin vahvat paikallisperinteet.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.