Talous-Suomi-sanakirja: Mikä ihmeen P/E-luku?

Pörssiyhtiöiden tuloskausi on pyörähtänyt käyntiin. Mitä tarkoittavat ammattilaisten viljelemät lyhenteet P/E-luku tai EPS? Entä mitä tapahtuu, kun osinko irtoaa?

Seitsemän termiä osakekohtaisista tunnusluvuista

Osakekohtaiset tunnusluvut kertovat, miten yhtiön laatu on arvostettu osakemarkkinoilla. Ne viestivät sijoittajalle, paljonko laadusta joutuu maksamaan suhteessa yhtiön myyntiin, tulokseen ja nettovarallisuuteen.

Efektiivinen osinkotuottoprosentti. Osingon osuus pörssikurssista. Arkikielessä osinkotuottoon viitattaessa tarkoitetaan yleensä efektiivistä osinkotuottoa. Tämä saadaan suhteuttamalla jaettava osakekohtainen osinko yhtiön pörssikurssiin.

– Tätä ulottuvuutta kannattaa verrata aina jäljempänä kuvattavaan osingonjakosuhteeseen. Jos yhtiö on kiinnostava efektiivisen osinkotuoton näkökulmasta, on lähtökohtaisesti tarkistettava, millaisen osuuden vuosituloksestaan yhtiö jakaa osinkoina, sanoo Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju.

– Vertailu kertoo sijoittajalle kaksi elintärkeää asiaa: ensin sen, onko osinko kestävällä tasolla suhteessa yhtiön vuositulokseen ja toisaalta sen, onko osinkoon odotettavissa tulevaisuudessa nousua investointien kautta.

– Selvästi alle sadan prosentin osingonjakosuhde mahdollistaa kasvuinvestoinnit, alle 50 prosentin jakosuhde on tyypillinen nopean kasvun yhtiöille.

Markkina-arvo. Pörssiyhtiön markkina-arvo saadaan kertomalla osakkeiden lukumäärä päivän kurssilla. Jos yhtiöstä tehdään julkinen ostotarjous, jonka seurauksena yhtiö poistuisi pörssistä, maksaa ostaja lähtökohtaisesti ns. preemion markkina-arvon päälle kasvattaakseen sijoittajien myyntihaluja. Preemion suuruusluokka vaihtelee yhtiön kasvunäkymien mukaan, haarukan ollessa kymmenestä prosentista satoihin prosentteihin.

Oma pääoma / osake (book value, BV) kertoo yhtä pörssiosaketta kohden olevan osakkeenomistajille kuuluvan varallisuuden yhtiön kirjanpidossa. Lasketaan jakamalla yhtiön taseen koko oma pääoma osakkeiden lukumäärällä. Voitollisella yhtiöllä oma pääoma per osake kasvaa vuosien mittaan, jos yhtiö jakaa vuosittain alle tuloksensa verran osinkoa (osingonjakosuhde alle 100 prosenttia).

Osingonjakosuhde. Osingon osuus yhtiön nettotuloksesta. Osingonjakosuhde (payout ratio) lasketaan jakamalla osakekohtainen osinko eli osinko per osake yhtiön osakekohtaisella tuloksella. Osinko on näin ollen määritelmän mukaan osuus yhtiön liiketoiminnan nettotuloksesta. 

– Osingonjakosuhteella ei siten ole mitään kiinteää suhdetta osakkeen pörssikurssiin. Tätä näkökulmaa tulee kuitenkin ajatelleeksi valitettavan harva sijoittaja, ja osinkojen suuruutta verrataankin käytännössä usein vain pörssikurssiin.

– Osingonjakosuhteen tarkastelun unohtaminen voi maksaa sijoittajalle paljon rahaa: jos osingon määrä ylittää sata prosenttia yhtiön vuotuisesta nettotuloksesta, muodostuu yhtälö pidemmän päälle kestämättömäksi. Mistä varoista osingot oikein maksetaan, jos yhtiö jakaa osakkeenomistajilleen vuodessa enemmän kuin se ansaitsee?

Osinko/osake (irtoamispäivä, maksupäivä). Pörssiyhtiö kertoo tilinpäätöstiedotteensa julkistamisen yhteydessä, paljonko yhtiön hallitus ehdottaa jaettavan vuosiosingoksi yleensä keväällä järjestettävässä yhtiökokouksessa. Osakekohtaisen osingon sijaan sijoittajan kannattaa tarkastella, paljonko osinko on suhteessa osakekohtaiseen tulokseen ja vallitsevaan pörssikurssiin.

– Osingon nappaamiseksi on syytä kiinnittää huomiota erityisesti osingon irtoamispäivään (tavallisesti: T+1), joka on Suomessa tavallisesti yhtiökokousta seuraava päivä. Suomalaisen lainsäädännön mukaan oikeus osinkoon on sillä osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksessa (T+0) päätettynä osingon täsmäytyspäivänä (T+3) on merkitty yhtiön osakkeenomistajan yhtiön osakasluetteloon (ts. osinko on mukana).

– Käytännössä osake on siis ostettava viimeistään yhtiökokouspäivänä eli ennen irtoamispäivää, joka on tavallisesti siis yhtiökokousta seuraava päivä; käänteisesti sanottuna voit myydä osakkeet pois irtoamispäivänä säilyttääksesi oikeuden tähän aiemmin yhtiökokouksessa päätettyyn osinkoon, koska tällöin olet merkittynä osakasluetteloon täsmäytyspäivänä (aikaisintaan T+3 yhtiökokouspäivän jälkeen).

– Osinko maksetaan sinulle osingon maksupäivänä (yleensä noin yhtiökokouspäivä + 8).

– Osingon irtoamispäivä on tunnistettavissa ns. irtoamisilmiöstä, jossa osakkeen markkinahinta laskee osingon verran ja irtoamispäivänä osakkeilla käydään kauppaa ilman aiemmin päätettyä "osinko-oikeutta". 

Kansainvälisesti useat pörssiyhtiöt maksavat osinkoa kvartaaleittain, jakamalla vuosiosingon neljään pienempään maksuerään, jotka sijoittaja saa tililleen kolmen kuukauden välein.

P/E-luku on voittokerroin eli tunnusluku, joka ilmaisee osakkeen hinnan ja yhtä osaketta kohden lasketun voiton suhteen. P/E-luku kertoo sijoittajalle, kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa osakkeen nykyhinnan takaisin liiketoimintansa nettotuloksen kautta. 

– Tässä yhteydessä melko suoraviivaisena oletuksena on se, että yhtiön nettotulos säilyy täysin muuttumattomana tulevina vuosina. 

– P/E-luku on siis korkeintaan suuntaa antava - tosin ei aivan kirjaimellisesti, koska tunnusluku ei ota lainkaan kantaa yhtiön tuloksen kasvuvauhtiin tai edes tulosmuutoksen suuntaan.

Kuvaava esimerkki P/E-luvun tulkinnasta löytyy Oksaharjun kirjasta "Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen". Tiivistettynä viesti on tämä:

– P/E-indikaattori voi näyttää houkuttelevalta, vaikka yhtiön tulos- ja kurssikehitys ovat katastrofaalisia, koska tunnusluku lasketaan hetkellisenä tilanteena, ottamatta kantaa tuloskehityksen suuntaan.

Tulos/osake, EPS, earnings per share, osakekohtainen tulos. Yhtiön voitto tai tappio yhtä osaketta kohti. Lasketaan jakamalla yhtiön nettotulos osakkeiden lukumäärällä.

Lähteet: Pörssisäätiö, osakestrategi Jukka Oksaharju Nordnet

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.