Talousennusteet usein alakanttiin

Talousennusteiden laatiminen on vaikeaa. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana yläkanttiin on ennustettu vain kolmesti.

Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana arviot Suomen talouskasvusta menivät alakanttiin viitenä vuotena. Liian positiivista tulosta ovattiin sen sijaan vain kolmena vuotena. Myös viime vuoden ennusteet olivat toteutunutta kasvua alhaisempia. Keskivertoennusteet talouskasvusta ovat osuneet yksiin todellisuuden kanssa vain kahtena vuotena.

Jyväskylän yliopisto on vertaillut yhdeksän suomalaisen tutkimuslaitoksen ja pankin talousennusteita kymmenen vuoden ajan. Tuloksista näkee, että ennustaminen on vaikeaa.

-Ennusteet ovat vain valistuneita, perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta, muistuttaa kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen.

Vienti ongelmana

Talousennustajapalkinnon saanut Etla arvioi viime vuoden kasvuksi 3,8 prosenttia, kun toteutunut talouskasvu oli pari prosenttiyksikköä enemmän, 5,5 prosenttia.

Palkinnon jakanut Pehkonen arvelee ennusteiden alavireisyyden syyksi sen, että vienti kasvoi enemmän kuin ennusteita tehdessä osattiin odottaa.

-Viennin arviointi on tyypillisesti vaikeaa. Maailmankaupasta on vaikea tietää, miten se kehittyy ja miten suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla, Pehkonen sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi kotimainen kulutus on helppo arvioida.

-Ansiot ja tuottavuus nousevat yleensä kahdesta kolmeen prosenttia vuodessa. Ihmiset käyttävät suurin piirtein kaikki rahansa kulutukseen, joten kotimainen kysyntä on suhteellisen helppo ennustaa. Myös työttömyydessä ja inflaatiossa ennustehaarukka jää aika pieneksi.

Pienetkin erot merkitsevät

Kaikki tutkimuslaitokset ja pankit ennustavat suurin piirtein samoja lukuja. Viime vuoden kasvuennusteet erosivat toisistaan vain prosenttiyksikön verran. Ennustehaarukka leviää, jos sattuu jotain odottamatonta.

-Esimerkiksi syyskuun 2001 terrori-iskut aiheuttivat epävarmuutta. Toiset ajattelivat, että iskuilla ei ole merkitystä talouskasvuun, toisten mielestä oli, ja se näkyi ennusten eroissa, Pehkonen jatkaa.

Yksityiset, yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat talousennusteita päätöstensä tueksi. Siksi prosenttiyksiköillä on väliä.

-Prosenttiyksikön heitto talouskasvuennusteessa tarkoittaa rahana noin 1,6 miljardia euroa. Kun miettii, kuinka paljon summasta siirtyy veroina julkiselle sektorille, jo prosentin heitto vaikuttaa valtion talouteen huomattavasti, Pehkonen vertaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.