Talousnobelisti tylynä NYT:ssä: Eurolle vain huonoja perusteluja – "symboliarvo liian tärkeä johtajille"

Yhdysvaltainen talousnobelisti suomii jälleen euroa blogissaan The New York Times -lehdessä.

Paul Krugman kirjoittaa, että on viime aikoina kuullut vain huonoja perusteluja sille, että yhteisvaluutta eurosta olisi oikeasti hyötyä. Myös Suomi saa osansa arvostelusta. 

Krugman kertoo ymmärtävänsä perustelut siitä, että yhteisvaluutan hyödyt sijaitsevat politiikassa. Toisaalta hän ei talousihmisenä ymmärrä, että miten poliittinen projekti voi toimia, jos taloutta ei mietitä etukäteen. Ilman toimivia taloustoimenpiteitä ei yhteisvaluutta voi yksinkertaisesti toimia, Krugman kirjoittaa. 

Hänen mukaansa euro on yhteisvaluuttana jokaisessa välissä yhdistänyt taloudellisiin tavoitteisiin poliittisia tavoitteita. Projekti ei Krugmanin mielestä voi kuitenkaan toimia, jos taloudelliset mittarit eivät ideassa toimi.

Krugman suomii erityisesti eurooppalaisia johtajia siitä, että nämä ovat rakastuneet yhteisvaluutassa sen symboliseen arvoon kansojen yhdistäjänä.

Ruotsi pärjää, Suomi ei

Seuraavaksi Krugman nostaa esille perustelut, joita hän on kuullut muun muassa Suomesta. Taantumassa värjöttelevät eurotaloudet ovat Krugmanin mukaan perustelleet eurossa oloa sillä, että lyhyen aikavälin uhraukset ja talouslama ovat hyväksyttäviä, koska euroalue on tuonut yhtenäisyyttä maille ja tuo suuria hyötyjä.

Esimerkiksi alkuviikosta valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) totesi näin The New York Timesin artikkelissa. Krugman kuitenkin kyseenalaistaa tämän, ja penää todisteita näistä hyödyistä. 

– Tässä artikkelissa näytetään Suomen vahva kasvu ennen nykyistä talouskriisiä. Mutta onko mahdollista antaa kunnia Nokia-boomista vain yhdelle valuutalle? Krugman kysyy. 

Krugman vertailee kirjoituksessaan seuraavaksi Ruotsin ja Suomen talouksia. Ruotsi hylkäsi kansanäänestyksessä eurovaluutan vuonna 2003. Krugman vertaileekin naapurimaita vuodesta 1989 eteenpäin, koska se oli vuosi ennen Skandinaviassa tapahtunutta pankkikriisiä.

– Laman jälkeen Suomeen tuli vakaa pitkä kasvukausi, mutta niin tuli Ruotsiinkin. Mikään ei näiden maiden talouskasvussa indikoi, että eurojäsenyys olisi ollut ehdottoman tärkeää talouskasvulle. Vuoden 2008 jälkeen Ruotsi on voinut paljon paremmin, vaikka sen rahapolitiikka on ollut paljon pomppivampaa, Krugman kirjoittaa.

Krugmanin mukaan hän yhä uskoo, että olemassa voi olla hyvä perusteluja sille, ettei euro olisikaan erehdys, mutta politiikkaan ja talouskasvuun tukeutuminen eivät ole hänen mukaansa hyviä perusteluja.

– Nämä perustelut eivät perustu faktaan, Krugman toteaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.