Tuleva budjettiesitys erityisesti kuntien huoli

Valtiovarainministeriö julkistaa budjettiesityksensä yksityiskohdat huomenna. Jo nyt muun muassa Kuntaliitto on arvostellut esitystä ankarasti.

Liitto on vaatinut palvelujen turvaamiseen 250 miljoonan euron lisäpottia kuntien valtionosuuksiin. Kunnat pelkäävät, ne joutuvat leikkaamaan rajusti palveluitaan ja kiristämään verotusta.

Kauppalehden talousuutisten haastattelema valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas ymmärtää kuntien huolen.

- Valtion ja kuntien budjetit rahoittaa täsmälleen sama veronmaksaja. Kysymys on siitä, kuinka tämä yhteinen verosaalis jaetaan. Mitä kuntiin tulee, niistä monet ovat joutumassa todella syviin vaikeuksiin sekä ensi vuonna, että uskoakseni myös seuraavana vuonna. Kuitenkin se, mitä ratkaisuja hallituksen budjettiesitykseen lopulta näiltä osin sisällytetään, ratkeaa vasta kuukauden kuluttua.

Sailas kuitenkin muistuttaa, että jo keväällä tehtiin monia kunnallistalouden tilaa keventäviä ratkaisuja. Hän silti myöntää, ettei kunnilla tule jatkossa olemaan helppoa.

- Kunnissa pitäisi ensinnäkin varautua siihen, että tehdään erittäin tiukat palkkaratkaisut. Kuntien menoista ylivoimaisesti suurin osa on palkkoja. Se on ykkösasia. Sen jälkeen pitäisi katsoa hieman yli ensi ja seuraavan vuoden ja tehdä sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, joilla palveluiden tuotantoja voidaan tehostaa.

Sailas kertoo, että tiedossa on muun muassa uusia kuntaliitoksia.

- Mielestäni on myöskin selvää se, että monet kunnat valitettavasti joutuvat nostamaan veroprosenttia joko ensi vuonna, tai viimeistään seuraavana.

Ongelmia Sailas näkee myös terveydenhuollossa.

- Meillä terveydenhuolto on sillä tavalla pulmallisessa tilassa, että terveyskeskuksiin kansanterveystyön resursseja ei ole lisätty mainittavasti 15 vuoteen. Erikoissairaanhoitoon on lisätty valtavasti lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa kymmeniä prosentteja enemmän. Se on painottunut väärin ja johtanut hyvin kalliisiin ratkaisuihin. Tarvitaan malttia ja voimaa ja myös valtion otetta siinä, että saadaan näitä perusrakenteita parempaan kuntoon.

Ruoan arvonlisäverossa myös muutoksen varaa

Hallitus ei ole tässä vaiheessa lykkäämässä ruoan arvonlisäveropäätöstään, vaikka kunnat voisivatkin saada siitä 500 miljoonaa euroa. Sailas kuitenkin arvelee, ettei asia jää tähän.

- Eduskuntahan on hyväksynyt tämän lain, jonka on tarkoitus tulla voimaan lokakuun alussa. Hallituksessa ollaan sitä mieltä, että tämä on viisas ratkaisu. Vaikea ajatella, että tästä lähdettäisiin sitä näin vain perumaan. Toki on niin, että taloudellinen tilanne on nyt kokonaan toinen ja näköalat ovat kokonaan toiset kuin olivat silloin, kun sitä päätettiin 2007 keväällä.

Sailas myöntää, että ravintolaruoan korkeampi arvonlisävero voi kummastuttaa ja hän pitääkin tilannetta ajan mittaan kestämättömänä ja mahdollisesti erilaiseen keinotteluun johtavana.

Teknologiateollisuuden ongelmat jopa suurempia kuin muiden

1990-luvun laman jälkeen Suomi lähti teknovetoiseen nousuun. Nyt teknologiateollisuus synkistelee investointilamalla, kun tilaukset ovat vähentyneet 40 prosentilla ja alan työntekijöistä 55 000 on lomautettuna. Sailas sanoo, että tämä on jopa kunnallistaloutta vakavampi huoli.

- Meiltä uhkaa lähteä nyt teollisuutta pysyvästi pois. Tiedämme mitä metsäteollisuudessa on tapahtunut ja tapahtumassa. Jos meidän konepajateollisuutemme ehtyy sillä tavalla kuin nyt on syytä pelätä, niin kyllä koko julkisen talouden rahoitus on pitkällä aikavälillä todella hankalassa tilanteessa.

Tilannetta korjaavaa reseptiä Sailas ei osaa vielä nähdä.

- Tämä on hyvä kysymys. Mistä löydämme ensi vuosikymmenellä kasvua ja dynamiikkaa vanhenevassa Suomessa? Pitää tosin muistaa, ettemme 1990-luvun alussakaan tienneet sitä, että Nokia-vetoinen klusteri nousee niin vahvaksi kuin sitten nousi.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.