Tulevaisuuden kauppakeskus: Päiväkoti ja seniorimuotia?

Tänä vuonna rakennettavista kauppakeskuksista kolme singahtaa suoraan maan kymmenen suurimman joukkoon. Kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi ennustaa, että tulevaisuuden kauppakeskuksissa korostuvat viihde ja vapaa-aika sekä julkisten ja yksityisten palveluiden sekoittuminen.

Esimerkkejä julkisista palveluista kaupallisessa ympäristössä ovat jo nyt moniin pääkaupunkiseudun kauppakeskuksiin rakennetut kappelit ja kirjastot, ja suunnitellaanpa Lappeenrannassa kauppakeskuksen yhteyteen teatteriakin. Tiuraniemen mukaan tämä on tulevaisuutta.

– Kilpailu ihmisten ajasta on kiivasta, ja toisaalta ihmisten elämään kohdistuu monia odotuksia: tehokkuusvaatimukset kasvavat töissä, pitäisi viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa ja ehtiä harrastaa. Näiden elämänalueiden palvelujen yhdistely sijainnillisesti hyödyttää kaikkia, Tiuraniemi sanoo.

Etenkin lapsiperheissä aika voi olla kortilla. Niinpä jatkossa kauppakeskuksissa saatetaan nähdä esimerkiksi päiväkoteja tai kouluja.

– Vain mielikuvitus on rajana. Paljon riippuu siitä, mitä mieltä poliittiset päättäjät ovat kehityksestä ja mitä ihmiset ajattelevat esimerkiksi siitä, voiko kauppakeskuksessa olla päiväkoti, Tiuraniemi sanoo.

Julkisten ja yksityisten palvelujen yhdistämisen puolesta puhuu etenkin se, että julkisella puolella kustannustehokkuuden vaatimus kasvaa samaan aikaan, kun ihmiset tahtovat palveluiden olevan helposti saavutettavissa.

Seniorit jyräävät teinitytöt

Toinen kehityssuunta on erikoistuminen. Tulevaisuudessa kauppakeskus voi profiloitua tarjoamiensa palveluiden perusteella: osa saattaa erikoistua urheiluun, osa esimerkiksi musiikkiin.

Palveluita tarjotaan jatkossa kenties erilaiselle kohderyhmälle kuin nykyisin. Suomi ikääntyy ja seniorien määrä kasvaa. Tulevaisuuden seniorit eivät enää kudo sukkaa pirtinnurkassa, vaan vaativat vapaa-ajaltaan laatua – ja ovat entistä maksukykyisempiä. He myös elävät pidempään.

Tiuraniemi ennustaa muun muassa kuntoon ja terveyteen liittyvien palveluiden kasvattavan suosiotaan ikääntyvien joukossa. Lisäksi kauppakeskus voi tarjota senioreillekin sosiaalisen kohtaamisen paikan esimerkiksi kirja- tai sikariklubin muodossa.

Jopa vaatekauppojen tarjonta saattaa muuttua, kun seniorit valtaavat kauppakeskukset – kohta farkkumuodin ykköskohderyhmänä ei ehkä olekaan nuoret naiset.

Nettikaupat tulevat, kuka jaksaa shoppailla?

Tulevaisuuden kauppakeskusten fyysiseen muotoon vaikuttaa esimerkiksi se, missä muodossa tavaroita ja palveluita jatkossa tarjoillaan. Kun esimerkiksi kirjat muuttuvat sähköisiksi, eivät ne enää tarvitse yhtä paljon hyllytilaa kuin ennen.

Jo nyt kauppakeskukset ovat paljon muutakin kuin ostamisen paikkoja – niihin tullaan viettämään aikaa. Kun tähän yhdistetään esimerkiksi lasten leikkimisen ja turvallisuuden näkökulmat, saattavat kauppakeskukset näyttää kohta erilaisilta.

– Kauppakeskukset luultavasti kytkeytyvät yhä tiiviimmin lähiympäristöön. Sisään katsomisen lisäksi voitaisiin avautua ulospäin uudella tavalla. Arkkitehtonisesti pitää ottaa huomioon se, että kokonaisuus toimii, sanoo Tiuraniemi.

Virtuaalisuus asettaa haasteita fyysisille myyntipaikoille. Esimerkiksi levykaupat ovat käytännössä kadonneet, kun musiikkibisnes on siirtynyt nettiin. Tiuraniemi ennustaa, että niin sanotun bulkkitavaran tai toimituksen odotusta kestävän tavaran kauppa siirtyykin nettiin, mutta eri asia on muun muassa monimutkainen elektroniikka.

– Ammattilaiset jaksavat perehtyä netissä tuotteisiin ja niiden eroihin, mutta suurin osa asiakkaista ei. He haluavat asiantuntijan kertomaan, mikä on paras sadoista vaihtoehdoista. Verkko haastaa palvelemaan, sanoo Tiuraniemi.

Lue lisäksi:

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.