Tutkimus: Iso osa konkursseista johtuu ennustevirheistä

Iso osa konkursseista selittyy ennustevirheillä. Lähes poikkeuksetta ylioptimistiset talousennusteet ovat kasvattaneet konkurssien määrää ja päinvastoin. Pelkästään tuotannon kasvuennusteiden virheet selittävät noin 40 prosenttia konkurssien määrän vaihteluista. Lama- ja taantumavaiheessa ennustevirheitä syntyy normaalia helpommin, tuotannon laskun ennustaminen näyttää olevan noususuhdannetta vaikeampaa.

Taloustieteen professori Matti Viren Turun yliopistolta ja ekonomisti Kari Takala Suomen Pankista tutkivat konkurssien ja ennustevirheiden yhteyttä. Viren perää talousennusteiden tekijöiltä vastuuta ja muistuttaa, että huonoilla ennusteilla saattaa olla ikävät heijastusvaikutukset koko talouteen konkurssien kasvun myötä. Hän pitää hälyttävänä, että jotkut ennustusteiden tekijät ovat verrattain lyhyen ajan sisällä muuttaneet tuntuvasti arvioitaan talouskasvusta. Tuorein esimerkki on viime viikolta, jolloin Nordea pudotti tämän vuoden kasvuennusteensa lähes kolmannekseen: 3,4 prosentista 1,3 prosenttiin.

Talouskasvu ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole ainoa asia, jonka yritykset arvioivat väärin. Tuottaja- ja kuluttajahintojen arviointivirheet saattavat vaikuttaa samalla lailla yrityksen nettotulokseen. Lisäksi yritysten omat odotukset valuutta- ja pörssikursseista voivat olla virheellisiä.

Tutkijat korostavat kuitenkin, että ennustamisen vaikeudesta huolimatta sitä ei pidä laiminlyödä. He kehottavat seuraamaan myös mm. maksuhäiriöitä, jotka yleensä ennakoivat konkursseja muutamalla kuukaudella.

-Talouskasvun nopea hidastuminen heijastuu maksuhäiriöihin kasvuun, Takala sanoo.

Konkursseista yli puolet verottajan aluellepanemia

Pelkkiin tuotantoennusteisiin tuijottaminen ei tutkijoiden mukaan riitä. Lisäksi pitäisi arvioida yritysten rahoitusrakenne ja velkaantuneisuus. Velkaantuneisuuden osalta tilanne on Suomessa hyvä. Velkaantuneisuus on ollut näin alhaalla viimeksi 1970-luvun puolivälissä. Tutkijat huomauttavatkin, että edes informaatioteknologian yritykset, jotka ovat tällä hetkellä riskipitoisin ala, eivät näytä koko kansantalouden näkökulmasta kovin velkaantuneilta.

Lama-ajan, eli vuosien 1992-1994, konkursseista lähes puolet oli velallisen itsensä alullepanemia ja pankki haki konkurssia joka kymmennessä tapauksessa. Nyt pankkien alullepanemien konkurssien määrä on lähes nollilla ja verottajan osuus konkurssien alullepanijana on noussut 56 prosenttiin. Tutkijoiden mukaan trendi kertoo selvästi, että monet konkurssiyritykset ovat yrityksiä, jotka jättävät alusta alkaen työnantajamaksunsa ja veronsa maksamatta. Tämä eivät johdu niinkään taloustilanteesta, vaan ne edustavat jonkinlaista pysyvää rikollista ilmiötä. Tutkijoiden kokemuksen mukaan rakentamisessa ja ravintola-alalla on monelle yritykselle tullut tavaksi jättää verottaja osattomaksi.

Virenin ja Takalan selvitys on julkaistu Suomen Asiakastiedon Velkakierre-kirjasessa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.