Valtion velka 10 mrd euroa huipputasoa pienempi

Valtion velka oli syyskuun lopussa 61,3 miljardia euroa eli 70 277 markkaa henkeä kohti.

Valtio

Valtion velka supistui syyskuussa 1645 miljoonaa euroa. Velka laski valtiokonttorin kuukausikatsauksen mukaan syyskuun lopussa 61,3 miljardiin euroon, kun elokuun lopussa valtiolla oli velkaa 63,0 miljardia euroa. Euromääräistä velasta oli 52,2 miljardia euroa eli 85 prosenttia.

Tammi-syyskuussa valtio lyhensi velkaa 1703 miljoonalla eurolla. Uutta velkaa se otti 35,3 miljardia euroa. Samaan aikaan vanhoja velkoja erääntyi maksettavaksi 37,0 miljardia euroa. Joulukuun lopusta syyskuun loppuun velka supistui 2116 miljoonaa euroa eli lyhennyksiä enemmän euron kurssin nousun ansiosta.

Valtion velka on vajaassa kolmessa vuodessa pienentynyt korkeimmalta tasoltaan noin kymmenen miljardia euroa. Syyskuussa vuonna 1997 velka kohosi korkeimmillaan 423,9 miljardiin markkaan eli 71,3 miljardiin euroon. Velka laski sen jälkeen hieman, mutta nousi lokakuussa 1998 uudelleen 422,5 miljardiin markkaan eli 71,1 miljardiin euroon.

Vuonna 1999 valtion velka pieneni runsaat 1,7 miljardia euroa ja vuonna 2000 se laski hieman yli 4,6 miljardia euroa.

Tänä vuonna valtion velka on supistunut 2,1 miljardia euroa viime vuoden lopun 63,4 miljardista eurosta. Lyhennysten tai velanoton lisäksi lisäksi velan määrään vaikuttavat valuuttakurssien liikkeet, vaikka pääosa velasta onkin jo euromääräistä.

Vajaassa kolmessa vuodessa valtion velka on pienentynyt enemmän kuin mitä valtiolla oli kokonaisuudessaan velkaa ennen 1990-luvun alun syvää lamaa. Velka supistui vuoden 1998 lokakuusta syyskuun loppuun 59,3 miljardia markkaa. Vuoden 1989 lopussa valtion koko velka oli 52,9 miljardia markkaa.

1990-luvun alun lama kahdeksankertaisti velan

1980-luvun loppupuolen talouskuplan puhkeamista seurannut Suomen taloushistorian syvin lama ajoi valtion 90-luvun alussa syvään velkakierteeseen. Velka alkoi kasvaa hienoisesti jo ennen lamaa vuonna 1990, jolloin se lisääntyi runsaan miljardin 54,0 miljardiin markkaan. Velkaantumisen pato murtui kuitenkin laman myötä, ja valtio otti uutta velkaa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Laman aiheuttamien ylimääräisten kustannusten ja valtiontalouden suuren alijäämän kattamiseksi otettu velka johti koko valtion velan kahdeksankertaistumiseen vuoden 1989 lopusta lokakuuhun 1997. Valtiontalouden alijäämäkierre saatiin katkaistuksi vasta vuonna 2000, jolloin valtiontalous nousi ylijäämäiseksi ensi kerran vuosikymmeneen.

Ulkomaankauppa alkoi kasvaa heti Suomen markan ulkoisen arvon palattua romahduksen jälkeen realistiselle tasolle 1990-luvun alussa. Suomen kokonaistuotanto kääntyi vahvaan vientivetoiseen kasvuun vuoden 1993 lopulta lähtien.

Laman aiheuttama valtion tulopohjan menetys, työttömyyden nopea kasvu, pankkikriisi ja muut tappiot pitivät kuitenkin yllä valtion rajua velkaantumista vuosiin 1997-1998 asti. Koko 1990-luvun alku oli Suomessa ennen kokemattoman syvän valtion velkaantumisen aikaa. Vuonna 1991 valtion velka kasvoi 30,4 miljardia markkaa ja vuonna 1992 81,1 miljardia markkaa. Laman pohjavuonna 1993 valtion velka kasvoi peräti 90,3 miljardia markkaa ja nousi vuoden lopussa jo 255,8 miljardiin markkaan.

Velka 11 820 euroa henkeä kohti

Valtiontalouden hidas tasapainottaminen jatkui käytännössä koko 1990-luvun loppupuolen. Merkittävä osa valtion velan lyhentämisestä kolmen viime vuoden aikana nimittäin maksettiin valtionyhtiöiden myynnistä saaduilla tuloilla.

Vuosina 1994-1997 valtion velka kasvoi 51,7 miljardia, 49,9 miljardia, 35,7 miljardia ja 21,7 miljardia markkaa. Vuoden 1989 lopussa Suomen valtion henkeä kohti laskettu velka oli noin 10 640 markkaa. Korkeimmillaan valtiolla oli jokaista suomalaista kohti laskettuna velkaa noin 82 350 markkaa.

Syyskuun lopussa henkeä kohti laskettu valtion velka oli laskenut 70 277 markkaan. Euroissa Suomen valtion velka oli syyskuun lopussa 11 820 euroa jokaista suomalaista kohti laskettuna. Korkeimmillaan vuoden 1997 syyskuussa jokaisella suomalaisella oli valtion velkaa "omassa piikissään" noin 13 850 euroa.

Verojen nousun ja laman muiden seuraamusten lisäksi jokainen suomalainen osallistui laskennallisesti laman kustannusten kattamiseen ottamalla valtion kautta runsaat 71 000 markkaa uutta velkaa. Sen korkoja ja lyhennyksiä maksetaan vielä monta vuotta.

Valtion velan korot nousevat ensi vuoden budjettiesityksen mukaan tänä vuonna noin 4111 miljoonaan euroon. Ensi vuonna korkomenot laskevat 3743 miljoonaan euroon korkotason laskun myötä, lisäbudjetin mukaan hieman enemmän.

Tänä vuonna jokainen suomalainen maksaa valtion velan korkoja siten keskimäärin 792 euroa ja ensi vuona noin 720 euroa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.