Valtiovarainministeriö nostaa talouden kasvuennustetta

Valtiovarainministeriö nosti tänään tuntuvasti kansantalouden kasvuennustettaan. Suomen bruttokansantuote kasvaa ministeriön tuoreen ennusteen mukaan tänä vuonna 4,7 prosenttia, kun kokonaistuotanto viime vuonna kasvoi 3,5 prosenttia. Syksyllä budjetin talouskatsauksessa kuluvan vuoden talouskasvuksi ennakoitiin 3,9 prosenttia.

Talouskasvu aiheuttaa jo ylikuumenemista.

Kansantalouden kehitys on VM:n suhdannekatsauksen mukaan suotuisaa myös ensi vuonna. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto arvioi kokonaistuotannon kasvun hidastuvan hieman tästä vuodesta, mutta jatkuvan edelleen nopeana. Suhdannekatsauksessa ensi vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi arvioidaan 3,5 prosenttia.

Suomen kansantaloudessa on valtiovarainministeriön mukaan nähtävissä alueittaisia ja aloittaisia ylikuumenemisilmiöitä. Talouskehityksen vaarana on, että tuotantokapeikkojen yleistyminen johtaa ylikuumenemisilmiöiden pahenemiseen ja leviämiseen, varoitti valtiovarainministeriö. Merkittävimmät talouskehityksen uhat liittyvät suhdannekatsauksen mukaan toisaalta Yhdysvaltain talouskehitykseen ja toisaalta kotimaisen kustannus- ja hintakehityksen pysymiseen rauhallisena. Palkankorotukset, asuntojen hintojen nousu, kohoava korkotaso ja öljyn kallistuminen lisäävät katsauksen mukaan hintojen nousupaineita.

Tänä vuonna kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy suhdannekatsauksen mukaan vuositasolla keskimäärin 2,2 prosenttiin. Viime vuonna inflaatio oli 1,2 prosenttia. Ensi vuonna inflaatio voi katsauksen mukaan jäädä pariin prosenttiin, jos palkkaratkaisut pysyvät maltillisina ja energian hintojen nousu taittuu. Korkotaso kohoaa suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna, mutta korot pysyvät edelleen melko alhaisella tasolla. Lyhyet korot nousevat keskimäärin 3,0 prosentista 3,8 prosenttiin. Pitkien korkojen VM laskee nousevan keskimäärein 4,7 prosentista keskimäärin 5,8 prosenttiin.

Talouden kasvu laajalla pohjalla

Kansantalouden voimakas nousu on suhdannekatsauksen mukaan laajalla pohjalla. Sitä vetää sekä viennin, kotimaisen kulutuksen että investointien vahva kasvu. Tuotanto lisääntyykin talouden kaikilla sektoreilla. Merkittävä osakasvusta tulee jälleen elektroniikkateollisuudesta, jossa tuottavuuskehitys on voimakasta. Tehdasteollisuuden tuotannon kasvu vauhdittuu 5,4 prosentista 8,6 prosenttiin. Taloudellinen kasvu lisää tuntuvasti myös työvoiman kysyntää. Valtiovarainministeriö ennustaakin työllisten määrän kasvavan tänä vuonna yli 50000 hengellä. Kansantalouden työllisyysaste kohoaa 66,0 prosentista 67,3 prosenttiin. Työttömyysaste laskee suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna runsaan prosenttiyksikön eli 10,2 prosentista 9,1 prosenttiin.

Ensi vuonna työttömyysaste alenee edelleen runsaaseen 8 prosenttiin, ennusti valtiovarainministeriö. Kansantalouden kysyntä kasvaa suhdannekatsauksen mukaan kaikille keskeisillä sektoreilla. Viennin kasvu nopeutuu 7,0 prosentista 8,6 prosenttiin. Kulutuksen VM arvioi kasvavan tänä vuonna 2,4 prosenttia, kun se viime vuonna kasvoi 2,1 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu 2,8 prosentista 3,3 prosenttiin. Investointien kasvu puolestaan vauhdittuu 4,8 prosentista 5,6 prosenttiin. Viennin hyvän vedon myötä vaihtotaseen ylijäämä nousee tänä vuonna 37,2 miljardista markasta uuteen ennätykseen eli 41,2 miljardiin markkaan. Suhteessa bruttokansantuotteeseen ylijäämä nousee 5,2 prosentista 5,4 prosenttiin. Suomen korollinen ulkomainen nettovelka laskee 14,8 prosentista 8,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Julkisen talouden ylijäämä kasvaa

Visa ja Eurocard ovat edelleen kovassa käytössä.

Julkisen talouden näkymät ovat suhdannekatsauksen mukaan hyvät ja myös valtion talous kääntyy tänä vuonna 0,6 prosenttia ylijäämäiseksi, kun se viime vuonna oli 0,6 prosenttia alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen ylijäämä nousee tänä vuonna 2,3 prosentista 3,7 prosenttiin. Talous- ja rahaliiton ehtojen mukainen julkinen velka laskee suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna 47,1 prosentista 44,1 prosenttiin. Valtion velka puolestaan laskee 57,2 prosentista 53,0 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Valtion velkaa pienennettiin viime vuonna valtionyhtiöiden osakkeiden 21 miljardin markan myyntituotoilla, mutta valuuttakurssien muutosten vuoksi velka supistui vain 10 miljardia markkaa 410 miljardiin markkaan. Tänä vuonna velka alenee arvioidun budjettiylijäämän perusteella 7 miljardilla markalla. Arviossa ei ole huomioitu mahdollisia osakkeiden myyntituottoja tai kurssimuutoksia. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan julkisyhteisöjen yhteenlasketut menot laskevat tänä vuonna 48,0 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ne alittivat 50 prosentin rajan hiuksenhienosti viime vuonna, jolloin ne olivat 49,8 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Korkeimmillaan vuonna 1993 julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 61,9 prosenttia. Veroasteen valtiovarainministeriö laskee alenevan tänä vuonna samalle tasolle kuin toissa vuonna eli 46,2 prosenttiin. Viime vuonna veroaste oli 46,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuonna 1994 Suomen veroaste oli 47,4 prosenttia.
( STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.