Vatt: Verokevennyksiin on varaa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on liittynyt veronalennusten vaatijoihin. Keskuksen tutkijoiden mielestä aika niiden toteuttamiseen olisi otollinen nyt. Tutkijat ovat huolissaan myös pienyritysten verokohtelusta.

Suomen suuri työttömien joukko ja maailmantaloutta uhkaava lama puoltavat höllentämään työhön kohdistuvaa verotusta: tuloveroja, työnantajamaksuja ja/tai työhön kohdistuvaa arvonlisäveroa. Näin arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkijat, jotka ovat tänään julkistaneet selvityksen verokilpailusta ja Suomen verojärjestelmästä.

Vattilaisten mukaan työhön kohdistuvan verotuksen lieventämisellä on selvä työllisyysvaikutus. Jos esimerkiksi yrittäjien työnantajamaksua alennetaan, niiden kustannukset pienenevät ja ne ovat aiempaa valmiimpia palkkaamaan lisää väkeä. Jos taas verotuksella lisätään kotitalouksien ostovoimaa, kauppa käy paremmin ja sitä kautta uusia työpaikkoja syntyy.

Työllisyyden kasvu taas pienentää valtion sosiaalimenoja, mm. työttömyyskorvauksia, ja kasvattaa verotuloja, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Kiander.

- Voidaan laskea, että 100 000 henkilön työllistyminen parantaisi julkisen sektorin tasapainoa noin 1,8 miljardia euroa ja mahdollistaisi kokonaisveroasteen alentamisen noin 1,5 prosenttiyksiköllä, Kiander sanoo.

Lisäksi Kiander muistuttaa, että viime vuonna Suomen valtion ylijäämä oli 2,4 miljardia euroa. Jo se mahdollistaa melkoiset veronalennukset ilman, että valtio joutuisi turvautumaan velanottoon.

Suurituloisillekin verohelpotusta


Työllisyyssyistä Vattin mukaan ansiotuloverotuksen kevennykset tulisi suunnata alempiin tuloluokkiin. Samaan hengenvetoon Vattin tutkimusprofessori Jaakko Kiander kuitenkin korostaa, että työvoiman liikkuvuus ja Suomen verotuksellinen kilpailukyky taas vaativat tuntuvaa ylimpien rajaveroasteiden alentamista.

Pelkona nykytaloudessa on, että yritysten korkeapalkkaiset avainhenkilöt lähtevät korkeamman palkan toivossa ulkomaille.

- On merkkejä siitä, että kilpailu huippuosaajista on tulossa aiempaa merkittävämmäksi. Lisäksi ansiotuloverotuksen ankaruus voi heikentää Suomen kilpailuasemaa suuryritysten harkitessa toimintojensa sijaintipaikkoja, Kiander toteaa.

Yhteisöveroa laskettava

Suomen yritysverotuksen kansainvälinen kilpailukyky on viime vuosina heikentynyt Suomen nostettua yhteisöverokannan 25 prosentista 29 prosenttiin.

- Koska Suomi on pieni, syrjäinen maa, sen on suhtauduttava vakavasti verokilpailuun, Kiander sanoo.

Yritysten ja finanssipääoman uskotaan liikkuvan helposti verotuksen perässä eli siirtyvän maahan, jossa verokohtelu on kotimaata edullisempaa. Yritysverotuksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi vattilaiset suosittavat yhteisöverokannan alentamista muutamalla prosenttiyksiköllä.

- Samalla on kuitenkin huomattava, että Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten toimipisteiden sijaintipaikkana voidaan parantaa myös ansiotuloverotusta keventämällä, Kiander muistuttaa.

Vattilaisten mukaan Suomessa kannattaisi keventää sekä ansiotuloverotusta että yhteisöverotusta.

(MTV3-STT)

(Talousuutiset 11.03.2003)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.