Venäjän viennin romahduksesta toipuva Suomen elintarvikevienti vetää taas – kaupaksi käy korkea laatu viskistä vauvanruokaan

Elintarviketeollisuus on löytänyt uusia markkinoita Venäjän viennin romahduksen jälkeen.

Finpron toimialajohtaja Esa Wrang arvioi, että vaje on kurottu kokonaan umpeen ensi vuonna.

Isojen yhtiöiden lisäksi vientimarkkinoilta kasvua hakevat nyt myös pienet yritykset, kuten pari vuotta sitten perustettu tislaamo The Helsinki Distilling Company.

– Viskistä tämä ajatus lähti ja nimenomaan ruisviskistä, kertoo The Helsinki Distilling Companyn perustajaosakas Kai Kilpinen.

Viskit kypsyvät vielä tammitynnyreissä, mutta esimerkiksi giniä ja akvaviittia myydään jo lähinnä Keski-Eurooppaan ja yhä enemmän myös Pohjoismaihin. Noin neljännes tuotannosta menee vientiin. Muutaman vuoden kuluttua ehkä jopa 90 prosenttia.

Pienten tislaamojen tuotteet kiinnostavat kokeilunhaluisia

Ensimmäinen erä ruisviskistä kypsyy myyntiin ensi vuonna. 

– Toki, ei tässä tavoitella sellaisia myyntimääriä, kuin mitä on skotlantilaisella blended-viskeillä tai amerikkalaisilla Bourbon-viskeillä, mutta itsenäisten tislaamojen viskeille on olemassa selkeä kokeilunhaluinen ostajaryhmä, joka säilyy ja kasvaa, arvioi Kilpinen.

Suomesta viedään alkoholituotteita 150 miljoonalla eurolla. Se on kymmenen prosenttia koko elintarvikeviennistä ja siten suurin tuoteryhmä sen jälkeen, kun vienti Venäjälle romahti. 

Selitys alkoholin isolle osuudelle elintarvikeviennissä piilee myös siinä, että alkoholituotteiden viennissä tähdätään siihen kuluttajien porukkaan, jolla on varaa arvostaa huippulaatua ja joka kaipaa trendikkäitä uutuuksia. 

Viennissä hurjat tavoitteet

– Emme me voi kilpailla isoilla määrillä tai varsinkaan bulkkituotteilla, kuittaa Finpron toimialajohtaja Esa Wrang

– Suomessa tuotantokustannukset ovat kohtuullisen korkeita ja siksi meidän pitää rakentaa lisäarvotuotteita, joilla me pystymme kompensoimaan sitä korkeampaa hintaa, selittää Wrang.

Wrang johtaa käytännössä suomalaisen elintarviketeollisuuden vienninedistämistä, Food from Finland -projektia, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarviketeollisuuden vienti vuoteen 2020 mennessä. 

– Töitä on tehty nyt reilu puolitoista vuotta töitä ja yhä on töitä hurjasti edessä. Tänäkin vuonna me teemme yli 40 kansainvälistä ostajatapahtumaa. 

Entä tulokset, joko niitä näkyy?

– Me olemme siitä Venäjän-viennin noin 300 miljoonan euron vajeesta jo merkittävä osa kurottu kiinni, sanoo Wrang.

Hän arvioi, että jo ensi vuonna viennin arvo on enemmän kuin huippuvuosina eli yli 1,6 miljardia euroa.

Valio menee lastenruuilla Pietariin ja Moskovaan

Wrang palasi juuri Pariisista maailman suurimmilta elintarvikemessuilta (SIAL 2016), jossa Valio teki hänen mukaansa historiaa, kun se nappasi peräti viisi tuotepalkintoa. 

– Viisi palkintoa on äärimmäisen harvinaista mille tahansa elintarvikeyhtiölle noilla messuilla, vakuuttaa myös Valion johtaja Mika Koskinen.

Yksi palkinnon saaneista tuotteista on maitosuola, valiolaisittain ValSa, jolla voidaan alentaa ruuan suolapitoisuutta mutta säilyttää maku.

– Melkoinen kuhina kävi siinä meidän standillamme sen jälkeen, kun siitä ValSan voitosta messuilla kerrottiin, hehkuttaa Pariisista palannut Koskinen.

Mutta syntyikö kauppoja? 

– Kyllä siellä tuli tietynlaisia allekirjoituksia, mutta en lähde niitä nyt tässä avaamaan, hymyilee Koskinen.

Venäjällä aiemmin työskennellyt Koskinen on tyytyväinen, että yhtiö on aloittanut nyt lastenruokien viennin Pietariin ja Moskovaan.  

– Meidät on otettu riemulla vastaan ja raivattu hyllytilaa, kertoo Koskinen.

Lastenruuat eivät ole pakotteiden alaisia, mutta kilpailu on kovaa.

– Vastassa on kansainvälisiä jättejä, kuten Danone ja Nestle, joilla myös suuria tuotekehityspanostuksia, eli  meijerimaailmassa mitään ei saa ilmaiseksi, hymyilee Koskinen.

Kipinä vientiin aamuöiseltä nuotiolta

Mutta palataan vielä siihen viskiin, ja nimenomaan ruisviskiin.
Oli siis juhannus, aamuyö ja nuotion ääressä ruisviskiä siemailemassa kolme kaverusta, Kai Kilpinen, Mikko Mykkänen ja Séamus Holohan. 

– Ihmettelimme, miksi Suomessa ei valmisteta ruisviskiä, kun täältä kuitenkin viedään hyvälaatuista ruista erittäin suuria määriä rapakon taakse Yhdysvaltoihin viskin valmistukseen. 

Ajatus jalostui ja nyt kolmikon perustamassa yhtiössä valmistetaan ruisviskin lisäksi myös esimerkiksi giniä ja akvaviittiä. 

– Ei meillä kenelläkään mitään taustaa alkoholibisneksessä ollut, mutta tällaisia puolivakavia harrastajia olimme jo pitkään olleet, muistelee Kilpinen aikaa ennen yrityksen perustamista ja annostelee myös pienen annoksen historiaa.

– Ruisviskihän oli tuolla Pohjois-Amerikassa vallitseva viskilaji aina kieltolakiin asti. Sen jälkeen se syrjäytettiin maissiviskillä, mutta nyt se on kokenut uuden tulemisen.

Yhdysvaltain markkinoille The Helsinki Distilling Company ei ole pyrkimässä. Mutta Kanadan viennistä on jo keskusteluja käyty.

– Kanadassa ruisviskikulttuuri on vahva, että sinne olisi mukava päästä, toteaa Kilpinen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.