Yhä useammalla on varaa luksukseen

Rahakkaat satsaavat eniten kotiin ja asumiseen. Suomessa arvioidaan olevan noin 4000 erittäin rikasta ihmistä.

Taloudessa pyyhkii hyvin ja miljonäärien määrä on kasvussa. Yhä useammalla on Suomessakin varaa ostaa ylellisyystuotteita. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin, akatemiatutkija Mika Pantzarin mukaan usea perättäinen hyvä talouden vuosi on kasvattanut kalliiden tuotteiden markkinoita.

- Luksusmerkkejä omistavilla suurilla firmoilla menee hyvin. Toisin oli esimerkiksi 70-luvun öljykriisin jälkeen, jolloin ylellisyyttä pidettiin moraalisesti tuomittavana.

Nyt kuluttaminen on sallittua. Suomen kultaseppien liiton toimitusjohtajan Tuija Harmaisen mukaan "terveen itsekkyyden" trendi on ollut näkyvissä jo muutaman vuoden. Itseään saa nyt hemmotella. Aidot korut ovat arvossa.

- Halutaan näyttää, että koru on iso ja arvokaskin.

Myös lomat vietetään entistä kauempana ja kalliimmalla. Suomen Matkatoimiston toimitusjohtajan Jukka Näräkän mukaan ylellisyyden kysyntä näkyy varsinkin yksilöllisesti räätälöityjen lomamatkojen kasvaneessa menekissä.

- Kun matkan hinta on viikkotasolla noin 2500 euroa lentoineen, niin kyllä se alkaa jo aika luksusta olla.

Hintavimmat matkat tehdään yleensä kaukomaiden aurinkokohteisiin, kuten Mauritiukselle tai Thaimaahan. Luksuksen vaatimukset - hyvä palvelu, ruoka ja majoitus - ovat pysyneet vuosien varrella samoina. Lisäksi ovat tulleet harrastusmahdollisuudet, kuten golf, purjehdus tai sukellus.

Raharikas satsaa asumiseen

Parhaiten ylellisyyskulutuksen kasvu näkyy arvoasuntojen kaupassa. Osuuspankkiryhmän pääekonomistin Timo Lindholmin mukaan Helsingin asuntomarkkinoilla on nyt nähtävissä samoja piirteitä kuin esimeriksi Lontoossa ja Pariisissa on nähty jo pitkään. Tietyissä kortteleissa Eirassa, Kaivopuistossa ja muutamilla muilla ranta-alueilla asunnoista käydään kauppaa järjettömillä hinnoilla.

- Asunnoista maksetaan sellaisia hintoja, jotka eivät rakennuskustannusten tai minkään muun logiikan perusteella ole järkeviä, mutta osoite maksaa ja on tietty porukka, joka siitä haluaa maksaa.

Kiinteistövälitysyhtiö SKV:n toimitusjohtajan Risto Kyhälän mukaan kuluttaja hakee yhä yksilöllisempää ja laadukkaampaa kotia. Suurten ja arvokkaiden asuntojen määrä markkinoilla on kasvanut selvästi. Varsinkin vapaa-ajan asunnoille halutaan tilaa, palveluja ja aktiviteettejä. Pieni mummonmökki ei enää riitä. Nykyisin haetaan neljä-viisi kertaa suurempaa taloa kuin kymmenen vuotta sitten.

- Vapaa-ajan kotiin ollaan valmiita ostamaan asumiseen liittyviä palveluita, esimerkiksi cateringia ja siivousta, vaikka sellaisia ei arkikotiin hankittaisikaan, Kyhälä sanoo.

Pantzarin mukaan kulutuksen kasvun keskittyminen asumiseen ja liikkumiseen vie resursseja muulta ylellisyydeltä. Trendi on sama kaikissa Pohjoismaissa.

Rikkaus on harvojen herkkua

Luksustavaroiden markkinat ovat Suomessa kuitenkin marginaaliset. Meiltä puuttuvat suurten ja kalliiden vaatemerkkien omat liikkeet ja kymmenien miljoonien eurojen linnat. Ferrareita myytiin Suomessa vuoden alkupuoliskolla kaksi, Maserateja neljä. Ylellisyystuotteiden osuuden arvioidaan olevan vain alle prosentin kaikesta kulutuksesta.

Muotikaupan liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski epäilee, olisiko pelkästään luksusmerkeille pyhitetylle ostoskadulle edes kysyntää.

- Luksustuotteiden markkinat perustuvat usein muualta tulevaan ostovoimaan. Myös suomalaisjulkkikset tuntuvat ostavan luksustuotteensa yleensä ulkomailta, esimerkiksi Pariisista tai Roomasta.

Raharikkaita on Suomessa harvassa ja heidän omistuksensa suhteellisen pieniä verrattuna muuhun maailmaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli toissa vuonna alle 4000 yli 300 000 euroa vuodessa ansaitsevaa. Heitä voi Lindholmin mukaan pitää Suomen mittapuussa todella rikkaina.

Lindholmin mukaan varakkain prosentti suomalaisista omistaa vain noin 10 prosenttia varallisuudesta. Monissa muissa maissa rikkaimpien omistus on 40 prosentin luokkaa.

Suomalainen ei pröystäile varallisuudellaan

Suomalainen ei ylpeile rahoillaan. Vaikka kuluttajilla on yhä enemmän rahaa ja sitä myös kulutetaan, kansanluoteeseen ei edelleenkään kuulu varallisuudella pröystäily.

OP-ryhmän pääekonomisti Timo Lindholm arvelee, että varakas suomalainen ostaa mieluummin kalliin veneen, joka ei ole kaikkien nähtävillä, kuin kalliin auton, joka pistää kadulla silmään.

Myös Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin, akatemiatutkija Mika Pantzarin mielestä Suomesta puuttuu jääkiekkoilijoita lukuun ottamatta varallisuuden näyttämisen halu. Myöskään suomalaisten kateellisuudesta ei ole hänen mukaansa mitään näyttöä.

- Kyllä minä sanoisin, että Suomessa ollaan sallivia.

Lindholmin mukaan etenkin yrittäminen ja yritystoiminnassa menestyminen on nykyisin hyväksytympää kuin aikaisemmin. Moni it- tai muulla yritystoiminnalla menestynyt onkin noussut vanhojen rahasukujen joukkoon Suomen rikkaimpien listalle.

- Voi olla, että meillä hyväksyttiin ensin se, että formulakuskit ja lätkän pelaajat vaurastuvat. Kun he ovat näyttäneet tietä, niin muillakin saa olla rahaa, Lindholm pohtii.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.