Äidiksi tulo oli painajainen keskitysleirillä: Selvästi raskaana olevat raahattiin kaasukammioon

"Hyvää huomenta, sievä nainen, oletteko raskaana?"

Lokakuussa 1944 puolanjuutalainen 25-vuotias Rachel Friedman mietti kuumeisesti oikeaa vastausta. Tilanne oli painajaismainen.

Hänet ja monet muut naiset oli pakotettu seisomaan tuntikausia alasti Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin avoimella paraatikentällä. Naiset olivat kiiltävissä saappaissa ja silitetyssä univormussa esiintyvän miehen tarkasteltavina. Mies puristi naisten rintoja nähdäkseen, tihkuiko niistä maitoa. Mies heilautteli hansikkaitaan vasemmalle ja oikealle.

Mies oli geneettisiin ja muihin ihmiskokeisiin erikoistunut lääkäri Josef Mengele, joka oli tullut Birkenauhun puolitoista vuotta aiemmin.

Muutaman sekunnin mietittyään Rachel vastasi kysymykseen kieltävästi. Hänet lähetettiin oikealle, töihin kelpaavien terveiden naisten joukkoon. Selvästi raskaana olevat raahattiin rivistä vasemmalle, kaasukammioon.

Samanlainen kysymys esitettiin myöhemmin 28-vuotiaalle slovakki Priska Löwenbeinovalle ja 27-vuotiaalle tshekki Anka Nathanovalle.

Näiden kolmen juutalaisäidin taistelusta oman ja lastensa elämän puolesta kertoo englantilaiskirjaililja Wendy Holden kirjassaan Äidiksi keskitysleirillä (Minerva).

Äidit ja lapset selviytyivät natsihelvetistä hengissä, lasten isät eivät. 

Ohikulkija järkyttyi näkemästään 


Muiden vankien tavoin Rachel, Priska ja Anka kärsivät vartijoiden julmuudesta, jatkuvasta kuoleman pelosta, sairauksista, saastaisista oloista, pakkotyöstä, nälästä ja janosta. Anka toisti mielessään Tuulen viemää -romaanin Scarlett O'Haran ohjenuoraa: "Mietin sitä vasta huomenna". Priska taas muisteli miehensä Tiborin Auschwitzissa lausumaa ohjetta: "Älä lannistu Piroshka! Ajattele vain kauniita asioita".

Synnytyksen aikaan naiset painoivat vain hieman yli 30 kiloa. Keskitysleirillä odottavat äidit saivat ruuasta vain 150-300 kaloria päivässä, eikä siinä ollut lainkaan rautaa eikä proteiinia.

Anka oli muistellut, kuinka ohikulkenut maanviljelijä järkyttyi nähdessään hänet märkivien haavojen peitossa ja mustana noesta. "En koskaan unohda hänen ilmettään, kun hän näki raskaana olevan naisen, joka painoi ehkä kolmekymmentä kiloa, josta suurin osa oli vatsaa -- hädin tuskin elävän kaljupäisen ruumiin, joka oli saastainen kuin mikä." 

Tyttö syntyi kuolevien keskellä 

Priska synnytti tyttärensä Hanan Freibergin keskitysleirissä 12. huhtikuuta 1945. Luisevalla lapsella ei ollut juurikaan rasvaa tai lihaksia. Ylimääräinen iho roikkui sukkien lailla hänen jalkojensa päällä. Tyttö painoi puolisentoista kiloa. Alipainoisena ja lähes vailla lämmittävää rasvakerrosta tyttöä uhkasi vakava hypotermia.

Rachel synnytti 20. huhtikuuta poikansa Markin ulosteiden peittämällä junavaunun lattialla kuolleiden naisten vierellä. Juna oli matkalla Freibergista Mauthausenin keskitysleiriin. Kukaan ei tiennyt, monesko päivä oli, mutta SS-nainen neuvoi: "Sano, että poika syntyi Hitlerin syntymäpäivänä - 20. huhtikuuta. Se saattaa pelastaa hänet".

Ankan synnytys käynnistyi 16 päivää kestäneen junamatkan jälkeen Mauthausenin porteilla 29. huhtikuuta. Eva-tyttönen syntyi avorattailla pilkkukuumeeseen kuolevien naisten ja lukemattomien syöpäläisten keskellä. Sairaalaleirissä joku kääri pienen lapsen paperiin.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.