Analyysi: Obama ja Putin tapaavat – mitä Putin Obamasta tahtoo?

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Barack Obama tapaavat tänään maanantaina New Yorkissa. Viimeksi presidentit tapasivat lyhyesti marraskuussa 2014 pikaisesti Pekingissä. Nyt, YK:n juhlakokouksen yhteydessä, presidentit keskustelevat jälleen kahden.

Neuvottelut varmistuivat vasta viime metreillä, vaikka Venäjä on vihjaillut tapaamishalukkuudestaan jo runsaan kuukauden.

Heti tapaamisen vahvistuttua venäläismediat alkoivat etsiä vastausta ilmiselvälle kysymykselle: miksi Obama arpoi niin pitkään, tapaisiko Putinin vaiko ei?

Analyytikot päättyivät melkein yksimielisesti samaan loppupäätelmään. Obama tahtoi rangaista Venäjän valtionjohtoa boikotilla, kuten viime aikoina on totuttu toimimaan. Putin on ollut lännen hyljeksimä vieras jo puolitoista vuotta, ja esimerkiksi Sydneyn G20-kokouksessa lähes kaikki valtionpäämiehet käänsivät selkänsä Venäjän delegaatiolle.

Nyt Obama kuitenkin joutui höltymään Putinin oveluuden edessä, kuten Venäjän tiedotusvälineet ovat tapaamisen tulkinneet. Lännessä Obaman on tulkittu joutumaan suostumaan pakon edessä, onhan kyseessä sentään Yhdistyneiden Kansakuntien juhlapäivän yhteyteen järjestetty tapaaminen, jolloin yhteistyöstä kieltäytyminen näyttäisi hölmöltä. 

Pöydälle Putinin aikeet Syyriassa

Presidenttien on määrä puhua tapaamisessaan ensisijaisesti Syyrian sisällissodasta. Se lienee myös syy Obaman halulle istua saman pöydän ääreen.

Yhdysvallat haluaa tietää, mitä Putin oikein aikoo Syyriassa. Venäjä on jo pitkään tukenut avoimesti Syyriaa hallitsevaa Bashar al-Assadia käymällä muun muassa asekauppaa hallinnon kanssa.

Viime viikkoina Syyriasta on tihkunut tietoja maan laajentuvasta osallisuudesta jo ennestään sakeaan sisällissotaan. Yhdysvaltojen mukaan Venäjän Syyrialle antamaan sotilaalliseen tukeen on lukeutunut myös armeijajoukkoja. Venäjä on vahvistanut, antavansa Syyrialle ”asiantuntija-apua”, muttei kommentoi Syyriassa olevien venäläisten sotilaiden määrää.

Kuten Yhdysvaltojen johtama koalitio, myös Venäjä tahtoo peitota Isiksen. Äärijärjestö on Venäjälle vaarallinen myös sisäpoliittisesti, sillä tuhansia venäläisiä on liittynyt Isiksen riveihin.

Toisaalta Venäjälle on tärkeää, että Syyrian johdossa säilyy maalle sopiva johtaja. Syyria on yksi Venäjän viimeisistä liittolaisista alueella, ja maassa sijaitseva sotilastukikohta Venäjälle tärkeä. Assad ei itsessään ole välttämättömyys Venäjälle, kunhan maan uusi johto ei ole liian länsimielinen.

Se, millainen tulevaisuus Syyrian johdolle sopii Venäjän mielestä, on vielä epäselvää.

Putinin imagopeliä?

Putinin on pitkään huhuttu kasaavan omaa koalitiotaan Isistä vastaan. Muun muassa tietotoimisto Bloomberg kertoi keskiviikkona, että Venäjä suunnittelee omia ilmaiskujaan Isistä vastaan, jos Yhdysvallat ei suostu yhteistyöhön Syyriassa.

Vielä sunnuntaina näytti todennäköiseltä, että Venäjän johtamia ilmaiskuja olisi ollut luvassa. Yhdysvallat ei olisi tullut suostumaan yhteiseen rintamaan Venäjän kanssa, sillä silloin maa olisi samalla puolella kaikkien aikojen hirveimmäksi diktaattoriksi nimeämänsä Assadin kanssa. Näin Putin olisi saanut jälleen mahdollisuuden esiintyä väärinymmärrettynä rauhanrakentajana – ja kerätä sillä pisteitä kotikentällä.

Tällaista kehityskulkua ennustivat venäläiset politologit. Mutta metsään meni. 

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Putin nimittäin vakuutti, ettei Venäjä suunnittele minkäänlaisia operaatioita Syyrian alueella, vaikka aikoo tukea Assadia jatkossakin.

Nähtävksi jää, tuoko Putinin ja Obaman tapaaminen selvyyttä siihen, kuinka pitkälle Venäjä on valmis menemään tukiessaan Assadia. Tuskin. Koko tapaaminen on Putinille lähinnä keino näyttää, että Venäjää on kuunneltava, vaikka väkisin.

Juttua päivitetty klo 8:12 Putinin Yhdysvalloissa esitetyn puheen vuoksi.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.