Apollo-astronauteista karua tutkimustietoa – matka Kuuhun kuin kuolemantuomio

Uusi tutkimus paljastaa traagista tietoa siitä, kuinka vahingollisia Apollo-lennot Kuuhun olivat astronauteille. 

Kuulennot ovat yksi ihmiskunnan suurimmista tieteellisistä saavutuksista, mutta samalla ne saattoivat tarkoittaa lähes kuolemantuomiota pitkälle matkalle lähteneille miehille. 

Tutkimuksen mukaan Apollo-lentäjien riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin on jopa viisinkertainen verrattuna niihin astronautteihin, jotka matkustavat lähellä maata. 

Kuuhun suuntautuneilla Apollo-lennoilla astronautit lensivät syvemmälle avaruuteen ja altistuivat tämän takia voimakkaammin haitalliselle kosmiselle säteilylle. Asiasta kertovat muun muassa The Guardian ja Telegraph-lehdet. 

Armstrong kuoli sydänsairauteen

Apollo-lennot alkoivat vuonna 1961, jonka jälkeen kahdeksan niille osallistunutta astronauttia on kuollut. 

Mukana on ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle astunut Neil Armstrong, joka kuoli 2012 sydämen ohitusleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Apollo-lentäjistä James Irwin ja Ronald Evans kuolivat sydänkohtaukseen. 

Peräti 45 prosenttia Apollo-astronauteista on kuollut sydän- ja verisuonitauteihin, kun vastaava luku muilla astronauteilla on noin kymmenen. Kyseessä on ensimmäinen pitkällä aikavälillä toteutettu tutkimus aiheesta.

– Tiedämme hyvin vähän avaruuden säteilyn vaikutuksesta ihmisen terveydelle, erityisesti sydän-ja verenkiertoelimistölle. Tämä tutkimus antaa meille ensimmäisen vihjeen aiheesta, professori Michael Delp Floridan yliopistosta sanoo Telegraphin mukaan. 

Avaruuden säteily on toki tiedetty haitalliseksi jo aiemmin, ja sen on pelätty aiheuttavan muun muassa Alzheimerin tautia ja muita sairauksia. Apollo 14 -lennon astronautti Alan Shepherd kuoli leukemiaan 1998 ja Apollo 13 -lennolle osallistunut Jack Swigert puolestaan syöpään. 

Yhteensä 24 miestä osallistui Apollo-missioille 11 lennolla vuosien 1961 ja 1972 välillä. 

Mars-lennot vaarassa?

Tutkimuksen tulos on huolestuttava Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan kannalta, joka suunnittelee miehitettyä Mars-lentoa 2030-luvun aikana.

Myös lukuisat yksityiset yritykset ovat kiinnostuneita lähettämään ihmisiä avaruuteen. 

– Emme pysty suojautumaan korkeaenergiseltä kosmiselta säteilyltä, ja tämä korostaa sitä, että Marsiin pitää päästä mahdollisimman nopeasti, professori Delp sanoo Guardianille. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.