Bosnia-Hertsegovinan sota päättyi 20 vuotta sitten, maa yhä pahasti jakautunut

Bosnia-Hertsegovin kärsii yhä vakavista talousongelmista eivätkä sodan seurauksena jyrkentyneet etniset jakolinjat ole lieventyneet.

Daytonin sopimus jakoi liittovaltion kahteen osaan, bosniakkien (muslimien) ja kroaattien federaatioon sekä serbitasavaltaan. Molemmilla on omat hallintoelimensä, minkä lisäksi koko liittovaltiolla on myös oma parlamentti ja presidenttineuvosto. Kaikki tärkeimmät julkiset virat on jaettu etnisten ryhmien kesken.

Vuosina 1992–1995 käydyssä Bosnian sodassa sai surmansa ainakin 100 000 ihmistä. Vain muutama kuukausi ennen sodan loppumista serbijoukot surmasivat noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa Srebrenicassa.

Bosnian sota alkoi keväällä 1992 maan julistauduttua itsenäiseksi Jugoslaviasta.

-Sodan tärkeimpiä tapahtumia olivat lähes neljä vuotta kestänyt Sarajevon piiritys sekä tuhansien muslimien joukkomurha Srebrenicassa kesällä 1995.

-Sotaa leimasivat alueiden etniset puhdistukset ja siviileiden järjestelmällinen tappaminen.

-Pääasiassa sotaa kävivät muslimit (bosniakit) ja kroaatit serbejä vastaan. Ajoittain myös muslimit ja kroaatit taistelivat keskenään.

-Rauhansopimus syntyi Daytonissa Yhdysvalloissa marraskuussa 1995 ja allekirjoitettiin muutamaa viikkoa myöhemmin Pariisissa.

-Bosnia-Hertsegovinan liittovaltio jaettiin kahteen lähes yhtä suureen alueeseen: muslimien ja kroaattien federaatioon sekä serbitasavaltaan (Republika Srpska)

-Molemmilla osille perustettiin oma hallintonsa yhteisen liittovaltion hallinnon lisäksi. Kaikki hallintojen virat on jaettu etnisten ryhmien kesken.

Daytonin toimeenpanoa on valvonut Bosniassa kansainvälisen yhteisön "korkea edustaja". Virassa vuosina 2002–2006 toiminut Paddy Ashdown varoitti hiljattain, että paikalliset poliitikot ovat menettäneet visionsa ja ulkovallat kiinnostuksensa Bosnia-Hertsegovinaan.

– Se on kuolettava yhdistelmä. Myrsky on nousemassa, Ashdown sanoi pahaenteisesti.

Kaikkien on valittava puolensa

London School of Economicsin Balkan-asiantuntijan James Ker-Lindsayn mukaan puheet maan hajoamisesta tai jopa uudesta sodasta ovat vahvasti liioiteltuja. Totta on sen sijaan se, että Bosnia-Hertsegovina on Balkanin alueen heikoimmin toimiva valtio, jonka taloustilanne on surkea.

Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on Bosniassa Euroopan ennätystasoa. Ker-Lindsayn mukaan kyvykkäät nuoret lähtevät ulkomaille, jos vain mahdollisuus tarjoutuu.

– Kaiken kaikkiaan tilanne on hyvin, hyvin masentava. Kaikki kansainväliset edustajat, joiden kanssa olen puhunut, repivät hiuksiaan, Ker-Lindsay sanoo.

Nimettömänä pysyttelevän EU-virkamiehen mukaan suhteiden lientymistä estää muun muassa se, että media on täysin kunkin alueen vallanpitäjien hallussa. Sodan muistojen hälveneminenkään ei auta, koska sen seurauksena eri etniset ryhmät asuvat erillään eivätkä edes nuoret ole tekemisissä keskenään - kuten heidän vanhempansa olivat ennen sotaa, diplomaatti sanoo.

Hänen mukaansa Bosniassa täytyy olla joko bosniakki, serbi tai kroaatti. Vaihtoehtoa "bosnialainen" ei käytännössä ole.