Bryssel epäonnistumisen esimerkki – EU-kaupungit yhteistyöhön pakolaisten kotouttamisessa

EU-maiden suuret kaupungit pyrkivät tiivistämään yhteistyötä pakolaisten kotouttamiseksi. Helsinki on hakenut mallia Ruotsista ja aikoo keskittää kielitaitoon, koulutukseen ja työllistymiseen ja liittyvät palvelut yhdelle luukulle.

Parhaita käytäntöjä jaettiin viime viikolla Brysselissä, jonne EU:n komissio oli kutsunut joukon eurooppalaisten kaupunkien johtajia.

Bryssel on itse malliesimerkki epäonnistuneesta kotouttamisesta. Kaupungin terrori-iskut olivat kotikutoisia, sillä moni epäillyistä on kotoisin Brysselistä. Samaa terroristisolua epäillään myös Pariisin iskuista.

– Miksi he haluavat kääntää aseensa kotiaan vastaan? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Kotouttamispolitiikkaa on arvioitava uudelleen, sanoi maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos kaupunginjohtajille.

Kotouttamiskysymykset ovat jääneet EU-tasolla vielä taka-alalle, sillä päättäjillä on ollut kädet täynnä akuutin kriisin hoitoa. Komissiossa kuitenkin tiedostetaan, että kotouttaminen on lähivuosien polttavimpia kysymyksiä.

Pakolaisista sanottua:

– Ateenassa pyrimme lanseeraamaan solidaaristen kaupunkien verkoston. Kaupungit voivat jakaa kokemuksia, mutta myös auttaa käytännössä toisiaan, jopa ottaa vastaan pakolaisia toisesta kaupungista. Barcelona on jo hyväksynyt 100 pakolaista Ateenasta. Näyttää siltä, että Espanjan hallituksesta ei löydy samanlaista vastakaikua. Ateenan kaupunginjohtaja Giorgos Kaminis 

– Asukkaamme häpeävät kuvia, joita he näkevät Kreikan Lesbokselta ja Idomenista. He ovat järkyttyneitä ja pyytävät meitä toimimaan. Me haluamme auttaa. Meillä on laillinen velvoite ottaa pakolaisia vastaan. Barcelonan kaupunginjohtaja Ada Colau Ballano 

– Meidän on pitänyt toivottaa tervetulleeksi 80000 pakolaista viime vuonna. On helppo kuvitella, että hallinto on tällöin äärirajoilla. Se on haaste, mutta toisaalta se pakottaa meidät innovatiivisiksi ja optimisteiksi. Meidän on sanottava, että tämä on hallittavissa. Berliinin kaupunginjohtaja Hella Dunger-Löper   

Komissio vakuuttaa tarjoavansa tukea eurooppalaisten kaupunkien viranomaisille. EU-varoja ohjataan muun muassa Brysselin Molenbeekiin, joka on tunnettu jihadistien ja laittoman asekaupan pesäpaikkana. Tarkoitus on tukea hankkeita, joilla ehkäistään alueen nuorten syrjäytymistä.

Molenbeekin ongelmien taustalla on sirpaleinen aluehallinto ja yhteistyön puute. Brysselin alueella on 19 pormestaria ja kuusi eri poliisilaitosta.


Opintomatkoja Tukholmaan 

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan eurooppalaisten kaupunkien yhteistyö toimii hyvin. Helsinki on käynyt opintomatkoilla muun muassa Tukholmassa.

Viljanen oli kutsuttu Brysselissä pidettyyn tapaamiseen, mutta perui osallistumisensa, koska kaupungin lentokenttä oli kiinni pommi-iskun jäljiltä.

Helsinki valmistelee parhaillaan pilottihanketta, jossa kotouttamispalvelut keskitetään yhteen osaamiskeskukseen.

– Esimerkiksi Ruotsista löytyy tämäntyyppinen toimintamalli, Viljanen sanoo.

– Tällä hetkellä kotouttamisen ongelma on, että kielikoulutus, kulttuurikoulutus, ammatillinen täydentäminen ja muut menevät peräkkäisissä vaiheissa, jolloin kestää hyvin kauan ennen kuin ihminen integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Työ, kielitaito ja asenteet ratkaisevat 

EU-tasolla ja kansainvälisesti vallitsee yhteisymmärrys tehokkaan kotouttamisen reseptistä. Se koostuu yksilöllisestä lähestymistavasta, kielitaitoon panostamisesta ja nopeasta pääsystä työmarkkinoille.

Käytännössä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutuminen on hidasta ja olosuhteet vaihtelevat suuresti EU-maissa. Pakolaisten työllistyminen on muita maahanmuuttajaryhmiä vaikeampaa, sillä joukossa on paljon vähän koulutettuja ja traumatisoituneita henkilöitä. Työmarkkinoille pääsyä hidastavat myös turvapaikkaprosessin ajaksi asetetut karenssiajat.

Viljasen mukaan turvapaikanhakijoilla kestää keskimäärin 7 vuotta kotoutua suomalaiseen työelämään. EU:ssa tähän kuluu 5-6 vuotta.

Erot johtuvat osin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden rakenteista, osin asenteista. Itäisen Keski-Euroopan maissa ei ole kokemusta kotouttamisesta, mikä osin selittää vahvoja ennakkoluuloja.

Viljasen mukaan työ, kielitaito ja asenteet ovat kotoutumisen peruselementit.

– Jos kohtelu on syrjäyttävää ja rasistista, se tekee kotoutumisen mahdottomaksi. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.