Edellisistä iskuista yritetään oppia – EM-kisojen turvallisuudessa silti huolestuttavia aukkoja

Ranska vakuuttaa, että huomenna alkavien jalkapallon EM-kisojen turvajärjestelyt ovat kattavat. Marraskuun terrori-iskut Pariisissa paljastivat kuitenkin suuria puutteita tiedonkulussa.

Pelkästään kisoihin liittyvät numerot ovat tyrmääviä: 24 joukkuetta pelaamassa 51 ottelua kymmenessä kaupungissa kuukauden ajan. Maailman suosituimman matkakohteen Pariisin miljoonaturistien lisäksi maahan saapuu siis miljoonia jalkapallofaneja.

Yleisökatsomo, Fan Zone Pariisissa Eiffel-tornin juurella, vetää 90 000 ihmistä, rannalla Marseillessa jalkapalloa voi katsoa 80 000 ihmistä ja Lyonin katsomo vetää 20 000 katsojaa, monien muiden katsomoiden lisäksi.

– Meidän täytyy olla rehellisiä: Nolla prosenttia varotoimia on 100 prosentin riski, mutta 100 prosenttia varotoimia ei takaa nollaa prosenttia riskiä, sanoi Ranskan sisäministeri Bernard Cazeneuve toukokuun lopulla.

Ranskan turvallisuuskoneisto on sinänsä valmistautunut kisoihin. Arviolta 100 000 viranomaista on mukana järjestelyissä ja lisäksi noin 13 000 yksityistä turvamiestä on palkattu maanlaajuisesti.

Liki 30 terrori-iskuharjoitusta on pidetty pommien, kemiallisten aseiden ja jopa lennokkipommitusten varalta. Viranomaiset ovat käyneet ja käyvät yhä uudelleen läpi julkisia tiloja, kuten stadioneita ja liikenneyhteyksiä, turvallisuuden varmistamiseksi.

Mitään yksittäistä, nimettyä terroriuhkaa ei ole kerrottu julkisuuteen.

Varoituksia monessa maassa

Britannia varoitti toissapäivänä Ranskaan jalkapallomatkalle aikovia kansalaisiaan, että he katsojat voivat olla terrori-iskujen kohde. Arviolta puolta miljoonaa brittituristia kehotettiin varovaisuuteen kaikkina aikoina, koska islamististen ryhmien iskujen uhka on olemassa.

Myös Yhdysvallat sanoi viime viikolla, että tapahtumapaikat voivat olla iskukohde.

Suomen ulkoministeriö sanoo, että Ranskaan matkustettaessa on noudatettava tavanomaista varovaisuutta, mutta huomauttaa korkeasta turvallisuusvalmiudesta ja tähdentää, että mukana on pidettävä passi koko ajan henkilötarkastusten varalta.

– Me emme kommentoi Ranskan viranomaisten valmistautumisen tasoa, se ei olisi korrektia, sanoo ylitarkastaja Tuomas Portaankorva Suomen Suojelupoliisista.

– Tilanne ei ole kuitenkaan muuttunut viime ajoista ja Ranska on yksi uhatuimmista maista Euroopassa terrori-iskuille, hän kuitenkin toteaa. 


Ukraina kertoi maanantaina pidättäneensä Ranskan kansalaisen, joka tiettävästi oli hankkinut Ukrainan itäosista raskaita aseita ja räjähdysaineita suunnitellessaan iskua Ranskaan.

Väitteen todenperäisyyttä varmistetaan yhä.

Isompi kuin olympialaiset

Ranskan jalkapallokisoja voi verrata Lontoon vuoden 2012 olympialaisiin, mutta Ranskan kisat kestävät pidempään ja hajautuvat laajemmalle. 

– Ranskan maine on vaarassa, sillä olemme hakeneet vuoden 2024 olympialaisia ja nämä kisat ovat kuin pääsykoe, on turvallisuustutkija Pascal Boniface sanonut New York Times -lehdelle Pariisissa.

– Jos kaikki sujuu hyvin, siitä on paljon etua.

Urheilutapahtumat ovat olleet otollinen kohde terroristeille. Lontoon poliisissa on laskettu, että vuosien 1972 ja 2004 välillä on tehty 168 urheiluun liittyvää hyökkäystä.

Tunnetuin oli palestiinalaisterroristien isku Israelin urheilijoita vastaan Münchenin kesäolympialaisissa 1972, jossa 10 israelilaista kuoli.

Tapaus paljasti useita epäkohtia: turvatoimet olivat heikot, poliiseilla ei ollut erikoiskoulutusta eikä sopivaa aseistusta ja terroristit seurasivat tapahtumia television suorista lähetyksistä.

Viime marraskuussa Saksan ja Hollannin jalkapallomaaottelu Hannoverissa peruttiin viime hetkellä terroriuhan takia.

Radio-ongelmasta voi tulla uhka

–Meidän ongelmamme on toiminnan koordinaatio, sanoo Olivier Duran, yksityisten turvamiesten ammattiliiton tiedottaja.

Hänen mukaansa Fan Zone -yleisökatsomoihin voi tulla niin kova tunku, ettei kaikkia ehditä tarkastaa aseiden tai pommien varalta. Myös viestinnässä on puutteita, kun yksityisillä turvamiehillä ei ole samanlaisia radioita kuin virallisilla viranomaisilla, Duran huomauttaa.

– Siinä missä britit ovat kehittyneitä ja espanjalaiset hyvin kehittyneitä viestinnässä, me olemme esihistoriallisella tasolla. Suorat viestiyhteydet puuttuvat.

Marraskuun terrori-iskut yllätyksellisyydessään paljastivat, että viestinvälitys poliisin, sairaaloiden, erikoisjoukkojen ja armeijan välillä ontui tapahtumien ollessa käynnissä. Myöhemmin myös ilmeni, että poliisilla ei ollut samoja tietoja uhkakuvista kuin tiedusteluviranomaisilla.

Tiedustelua oli tiettävästi supistettu kovalla kädellä presidentti Nicolas Sarkozyn aikana, ja siinä yhteydessä oli menetetty tärkeitä kontaktipintoja esimerkiksi Ranskan laajoihin islamilaisyhteisöihin.

Kun tähän lisää usein toistetun kuvauksen ranskalaisten ylpeydestä ja haluttomuudesta myöntää virheensä sekä Ranskan virkakoneiston laajuuden ja rönsyisyyden, voi olla syytä huoleen. 

–Ranskalaiset eivät luota toisiinsa, ja siksi kaikki tapahtuu pienryhmissä, joissa on tunnettu toiset jo lapsuudesta, tiivistää kirjeenvaihtaja Simon Kuper Financial Times -lehdessä.


Älypuhelimista apua

Ranska julkisti eilen älypuhelinapplikaation, jossa vastaanottaja saa terrori-iskusta tai sen uhasta hälytyksen puhelimeensa.

Sisäministeriön mukaan SAIP-appin käyttäjät voivat myös pyytää hälytyksiä tietyiltä alueilta tai kaupunginosista.

Sosiaalisessa mediassa oli epäileviä reaktioita.

–Onko tämä parannus, kysyi yksi twiitti.

–Ei kovin vakuuttavaa turvallisuuden suhteen, twiittasi toinen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.