Eläinten ja kasvien salakauppa kukoistaa

Salakauppa on siirtymässä huume- ja asekaupasta eläin- ja kasvikauppaan, kertoo ympäristöjärjestö WWF:n tuore raportti. Suomessa ongelma on vielä pieni.

Eläinten ja kasvien salakauppa on kolmanneksi suurin laittoman kaupan muoto heti huume- ja asekaupan jälkeen, arvioi ympäristöjärjestö WWF tuoreessa raportissaan.

Henkensä kaupalla -nimisen raportin mukaan uusi suuntaus on rikollisten siirtyminen huumekaupasta eläin- ja kasvikauppaan. Siinä voitot ovat usein suuret, mutta tuomiot huomattavasti pienemmät kuin huumekaupassa.

Salakaupassa myytävien eläinten määrää on mahdoton arvioida, sillä vain pieni osa salakuljetusyrityksistä paljastuu. EU-maissa takavarikoitiin vuosina 1990-2000 yli 100 000 elävää eläintä ja kasvia. Eläintuotteita ja kuolleita yksilöitä takavarikoitiin noin 300 000.

Salakuljetus saattaa ajaa sukupuuttoon kokonaisen lajin ja häiritä pahasti paikallisen luonnon tasapainoa. Eläville eläimille matkat ovat tuskallinen kokemus, sillä ne joutuvat olemaan pitkiä aikoja ilman ruokaa ja juomaa ahdettuna pieniin tiloihin. Papukaijat kuljetetaan usein nokka teipattuna ja koko pää paketoituna, jolloin monet niistä kuolevat jo matkalla.

Turistit tietämättömiä ostajia

Eläinkaupassa liikkuu niin lemmikkieläimiä, ruokatarvikkeita kuin matkamuistojakin. Suomeen tuotavien laittomien eläinten määrät ovat useimpiin muihin maihin verrattuna pieniä.

Useissa tapauksissa turistit tuovat uhanalaisista eläimistä tehtyjä tuotteita maahan tietämättään. Turisti saattaa haksahtaa ostamaan esimerkiksi uhanalaisesta korallista tai simpukankuorista tehtyjä esineitä. Laittomia voivat olla myös esimerkiksi kilpikonnatuotteet, turkikset ja trooppisista puulajeista tehdyt tavarat. Näiden tuotteiden myyjät eivät usein tiedä, mistä ne ovat peräisin.

Aasiassa matkailijan kannattaa vältellä paikallisen lääketieteen rohtoja, sillä niissä on usein käytetty perinteiseen tapaan villieläinten ruumiinosia. Erityisen suosittuja rohtojen raaka-aineita ovat tiikerin luu ja sarvikuonojen sarvi, joiden molempien uskotaan auttavan mitä erilaisimpiin vaivoihin.

Villieläimille riittää metsästäjiä, sillä eläimistä saadut palkkiot ovat varsinkin kehitysmaiden palkkatasoon suhteutettuna huikeat. Esimerkiksi tiikerin ampuminen tuo salametsästäjälle noin 70 000 euroa.

Kansainvälinen suojelukokous marraskuussa

Uhanalaisten lajien kauppaa säädellään Cites-sopimuksella, jossa 30 000 lajia on luokiteltu suojelutarpeen perusteella kolmeen luokkaan.
Uhanalaisimmat eläimet kuuluvat luokkaan yksi, ja niiden kaikki kansainvälinen kauppa on kielletty. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi tiikeri, simpanssi ja monet valaslajit.

Sopimuksen luokitteluista väännetään seuraavan kerran kättä Santiagossa Chilessä pidettävässä kansainvälisessä kokouksessa 3.-15. marraskuuta. Jotkut maat haluaisivat siirtää lahtivalaan ja tropiikinvalaan alempaan suojeluluokkaan, jolloin niiden kansainvälinen kauppa sallittaisiin osittain. Myös norsunluun kauppaa haluttaisiin vapauttaa. WWF vastustaa näitä ehdotuksia ja pyrkii tiukentamaan useiden lajien kauppaehtoja. Ympäristöjärjestön mielestä nykyistä tehokkaampaa suojelua kaipaisivat esimerkiksi merihevonen, valashai ja mahonki.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.